Suomen talouskasvun hidastumisesta on nyt selviä merkkejä, kertoo Säästöpankin tuore suhdannekatsaus. Tätä tukevat muun muassa viennin ja investointien heikko kehitys sekä rakentamisen ja asuntokaupan näkymien hiipuminen. Myös koko maailmantalouden kasvu on selvästi hidastumassa, mutta uutta taantumaa ei vielä ole nähtävissä.
Suomen talouskasvu hidastuu selvästi odotettua enemmän jo kuluvan vuoden aikana, ennakoi Säästöpankin tuore suhdannekatsaus.
”Odotamme nyt bruttokansantuotteen kasvun jäävän 2,3 prosenttiin, mikä on selvä pudotus edellisestä ennusteesta eli 2,8 prosentin kasvuvauhdista”, kommentoi ennustetta Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala.
Bruttokansantuotteen kasvu on ollut edelleen kohtuullista, mutta varsinkin vuoden kolmannella neljänneksellä kasvu oli puhtaasti varastojen kertymisen varassa.
”Varastojen kasvu ennakoi toisinaan kasvun piristymistä tulevaisuudessa. Toisaalta varastot voivat myös kasvaa, koska loppukysynnän jäähtyminen on päässyt yllättämään. Nyt kun kasvuhuippu on ylitetty, jälkimmäinen selitys vaikuttaa luontevammalta”, Vesala arvioi.
Kysynnän kehitys huolestuttavan vaisua
Vienti on supistunut nyt kaksi peräkkäistä vuosineljännestä ja on yli kaksi prosenttia matalammalla tasolla kuin vuoden alussa. Myös investoinnit laskivat vuoden kahdella keskimmäisellä neljänneksellä. Kone- ja laiteinvestoinneissa lasku on kuitenkin jatkunut jo vuoden ja alamäki on viime aikoina jyrkentynyt. Jopa yksityinen kulutus on vuoden alun tasosta lievästi supistunut.
Suhdanne-ennusteemme mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu ensi vuonna 1,4 prosenttiin ja vuonna 2020 edelleen 1,2 prosenttiin.
”Ennusteemme on laadittu olettaen, että viimeaikaisissa tilinpitoluvuissa on mukana negatiivista satunnaisvaihtelua eikä kysyntätekijöiden trendi ole vielä yhtä voimakkaasti heikentynyt. Tässä piilee myös ennusteemme keskeinen riski: on mahdollista, että talouden käänne huonompaan onkin ollut jyrkempi kuin ennusteen lähtöoletuksissa on arvioitu”, Vesala selventää.
Työmarkkinoiden imu vaimenee, kuluttajien säästämisinto nousussa
Talouden näkymien heikkenemisen vuoksi hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen ei ole enää yhtä varmaa kuin miltä vielä puoli vuotta sitten vaikutti. Työllisyyskasvun voimakkain vaihe ohitettiin jo vuoden 2018 alkupuoliskolla ja työllisyys paranee 2019-2020 aikana enää vain hieman.
”Työllisyyden paranemisvauhti on ollut talouden suorituskykyyn nähden jopa yllättävän voimakasta. Tehtyjen työtuntien määrän vuosikasvu ylittää jo bruttokansantuotteen kasvun. On mahdollista, että jatkossa tuotannon kasvua haetaan enemmän tuottavuuden paranemisen kautta. Tämä merkitsisi väistämättä työmarkkinoiden imun vaimenemista”, Vesala toteaa.
Kun viime vuosina taloudessa on mennyt paremmin, on riski kuluttajien vauhtisokeudesta samanaikaisesti kasvanut: kotitalouksien velkalasti on entisestään paisunut, säästämisaste painunut negatiiviseksi ja maksuvaikeuksissa olevien ihmisten määrä kasvanut.
”Kuluvan vuoden kehitys osoittaa, että kotimaisessa kulutuksessa haavoittuvuuksiin on jo herätty ja säästäväisyys vaikuttaisi olevan nousussa. Lisääntynyt varovaisuus merkitsee, että kotimaiseen kulutukseen ladatut odotukset ovat osoittautumassa ylimitoitetuiksi”, Vesala muistuttaa.
Maailmantalouden kasvun hidastuminen jatkuu, mutta taantumaa ei vielä näköpiirissä
Reaalitalouden ennakoivat suhdannekuvaajat osoittavat globaalin kasvunäkymän jatkavan heikkenemistään myös lähitulevaisuudessa. Tämän hetken perusnäkemys on, että maailmantaloudessa on edessä suhdannekuoppa mutta taantumalta toistaiseksi vältytään.
”On myös hyvä huomata, että kansainvälisessä taloudessa on tunnistettavissa positiivisiakin riskejä: USA:ssa talouskasvu on pitänyt hyvin pintansa ja myös Kiinassa on aloitettu rahatalouden elvytys, millä yleensä on ollut koko maailmantalouden kasvua tukeva vaikutus”, Vesala sanoo.
Euroopan keskuspankin viimekesäisen arvion perusteella ensimmäiset koronnostot tulisivat ajankohtaiseksi vasta syksyllä 2019. Tämän linjauksen jälkeen tosin makrotalouden kehitys euroalueella on ollut merkittävästi odotuksia heikompaa. Onkin täysin mahdollista, ja jopa todennäköistä, että ensimmäiset koronnostot lykkääntyvät vieläkin kauemmas tulevaisuuteen.
Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat 23 paikallista Säästöpankkia sekä Helsingin Vallilassa toimiva Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
Säästöpankkiryhmä työllistää noin 1400 ihmistä eri puolilla Suomea. www.saastopankki.fi