Kasvu tarvitsee osaamista

Suomessa yrittäjyydestä puhutaan vuonna 2026 vähemmän yksittäisenä elinkeinona ja enemmän koko kansantalouden selviytymiskeinona. Puolueiden välillä on suuria eroja siinä, painotetaanko yrittäjän riskiä, työntekijän turvaa, koulutuksen rahoitusta, verotusta vai alueellista elinvoimaa. Yhteinen nimittäjä löytyy silti helposti, koska lähes kaikki puolueet sitovat yrittämisen osaamiseen, työllisyyteen ja Suomen kasvunäkymään.

Kouluttautuminen on noussut samaan keskusteluun siksi, että yritykset eivät kasva ilman osaajia. Ammatillinen koulutus, jatkuva oppiminen, korkeakoulujen aloituspaikat ja yrittäjyyskoulutus nähdään puolueesta riippuen joko julkisena investointina, kilpailukykytekijänä tai työmarkkinoiden käytännön pullonkaulana. Ero syntyy siitä, kuka maksaa, miten nopeasti uudistuksia tehdään ja kuinka vahvasti valtio ohjaa suuntaa.

Vuoden 2026 poliittinen asetelma on myös vaaleihin valmistautumista. Puolueet rakentavat profiiliaan tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu on ollut niukkaa, julkinen talous kiristyy ja työllisyys on poliittisen kiistan ytimessä. Siksi yrittäjyydestä on tullut aihe, jossa jokainen puolue haluaa näyttää olevansa kasvun puolella.

Kokoomus painottaa riskiä

Kokoomuksen linja on yrittäjyyskeskustelun klassisin markkinatalouspuheenvuoro. Puolue korostaa, että hyvinvointi syntyy työnteosta ja yrittämisestä, ja että yrittäjällä pitää olla mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua, epäonnistua, kasvaa ja palkata. Kokoomukselle yrittäjyys ei ole vain pienyritysten arkea, vaan koko hyvinvointivaltion rahoituksen perusta.

Kokoomuksen ajattelussa koulutus liittyy yrittämiseen kilpailukyvyn kautta. Osaaminen, kansainvälisyys ja kasvu muodostavat kokonaisuuden, jossa yritysten menestyminen vaatii parempaa työvoiman saatavuutta ja vahvempaa osaamispohjaa. Puolueen linjassa koulutus ei ole irrallinen hyvinvointipalvelu, vaan investointi työmarkkinoihin ja tuottavuuteen.

Kokoomuksen kansainvälistä ja talousliberaalia linjaa henkilöi hyvin Elina Valtonen. Valtosen aiemmissa talouspuheenvuoroissa on korostunut ajatus siitä, että Suomen on suunnattava katse kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimiin. Tämä sopii kokoomuksen vuoden 2026 yrittäjyyslinjaan, jossa yritysten investoinnit ja työllistäminen nähdään julkisen talouden kestävyyden ehtona.

Keskusta katsoo pienyrityksiin

Keskusta on nostanut vuoden 2026 yrittäjyyspuheessaan esiin erityisesti mikro- ja pienyritykset. Puolueen eduskuntaryhmän yrittäjyyslinjauksessa korostuvat ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, yrityksen perustamisen sujuvoittaminen, rahoituksen saatavuus, byrokratian purkaminen ja yrittäjän eläketurvan kehittäminen. Keskustan viesti on selvä, koska työtä halutaan synnyttää koko maahan, ei vain kasvukeskuksiin.

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen on rakentanut keskustalle yrittäjälinjaa, jossa maltillisuus yhdistyy konkreettisiin pienyrittäjän arjen ehdotuksiin. Kaikkosen puheissa toistuu ajatus siitä, että työllisyys ei parane käskemällä, vaan poistamalla esteitä työn ja tekijän välistä. Tämä asettaa keskustan eräänlaiseksi pienyritysten puolustajaksi kokoomuksen laajemman kasvupuheen rinnalle.

Koulutuksessa keskusta painottaa osaamisen tasa-arvoa ja perustaitoja. Puolueen näkökulmasta yrittäjyys ei vahvistu, jos koulutuserot kasvavat tai jos alueiden osaajapula syvenee. Tässä keskustan linja eroaa kokoomuksesta siten, että alueellinen saavutettavuus ja pienyrittäjien käytännön esteet nousevat puheessa vahvemmin esiin.

RKP sitoo yrittämisen sivistykseen

RKP:n vuoden 2026 linja yhdistää yrittämisen, koulutuksen ja sivistyksen. Puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz, on puhunut koulutuksen merkityksestä hallituksen vuoden 2026 budjetissa ja ammatillisen osaamisen roolista yhteiskunnan toimivuudessa. RKP:n painotus on kasvumyönteinen, mutta sen sävy on koulutuslähtöisempi kuin monella muulla hallituspuolueella.

Adlercreutzin linjassa koulutus on sekä yksilön mahdollisuus että yritysten toimintaedellytys. RKP:n puheessa näkyy myös kielten, tasa-arvon ja koulutuksen alueellisen saatavuuden merkitys. Tämä tekee puolueen yrittäjyyslinjasta pehmeämmän kuin kokoomuksen verotus- ja riskipuhe, mutta selvästi kasvua tukevan.

RKP:lle yrittäjyys liittyy myös kansainvälisyyteen. Suomi tarvitsee osaajia, investointeja ja avoimia yhteyksiä maailmalle. Puolueen kannalta koulutuspolitiikka on samalla elinkeinopolitiikkaa, koska osaava työvoima on edellytys sille, että yritykset pysyvät Suomessa ja uskaltavat kasvaa.

Liike Nyt hakee kasvuloikkaa

Liike Nyt puhuu yrittämisestä suorimmin kasvun ja investointien kielellä. Puolueen ohjelmissa korostuvat yksityisen sektorin työpaikat, yritysten kasvun esteiden purkaminen ja julkisen talouden korjaaminen talouskasvun kautta. Vuoden 2026 vaihtoehtobudjettiviestissä Liike Nyt tavoittelee 200 000 uutta työpaikkaa yksityisiin yrityksiin ja 80 prosentin työllisyysastetta.

Harry Harkimo on puolueensa yrittäjäkasvo. Harkimon viesti on ollut pitkään sama, koska yritysten kasvu, investoinnit ja työpaikat nähdään hyvinvoinnin käytännön lähteenä. Hänen puheessaan koulutus tulee mukaan työelämäyhteyksien kautta, sillä oppilaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä pitää parantaa.

Liike Nyt erottuu muista puolueista sillä, että se rakentaa yrittäjyyspuheensa vahvasti yrittäjäkokemuksen ja johtamisen ympärille. Puolue ei niinkään puhu suuresta koulutusjärjestelmän ideologisesta suunnasta, vaan siitä, miten osaaminen muutetaan työksi, tuotteiksi, palveluiksi ja vientikelpoiseksi kasvuksi. Tässä linjassa on paljon vetoa yrittäjille, jotka kokevat päätöksenteon liian hitaaksi.

SDP puhuu reilusta kasvusta

SDP:n suhtautuminen yrittämiseen on vuonna 2026 kasvumyönteinen, mutta ehtoja korostava. Puolueen poliittisessa ohjelmatyössä painottuvat oikeudenmukainen talouskasvu, hyvinvointivaltion rahoituspohja, koulutus ja palvelut. SDP ei torju yrittäjyyttä, mutta se sijoittaa sen laajempaan yhteiskuntasopimukseen, jossa työntekijöiden asema, veropohja ja julkiset palvelut ovat keskeisiä.

SDP:n yrittäjyyslinja eroaa kokoomuksesta ja Liike Nytistä siinä, että kasvu ei saa puolueen mukaan syntyä koulutuksesta, sosiaaliturvasta tai työehdoista leikkaamalla. Puolue näkee koulutuksen Suomen pitkän aikavälin kasvun perustana. Tämä korostuu erityisesti ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoitusta koskevissa kannoissa.

Yrittäjälle SDP:n viesti voi kuulostaa kaksijakoiselta. Puolue puhuu talouskasvun tarpeesta, mutta suhtautuu varovaisemmin työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseen ja verokevennyksiin. Se tekee SDP:stä yrittäjyyskeskustelussa puolueen, joka hyväksyy yritysten merkityksen, mutta haluaa sitoa kasvun vahvasti oikeudenmukaisuuteen.

Perussuomalaiset korostaa työn linjaa

Perussuomalaiset rakentaa vuoden 2026 talous- ja yrittäjyyspuhettaan työn, investointien ja kansallisen edun ympärille. Puolueen talous- ja työllisyyspolitiikassa korostuvat yritysten investointihalukkuus, yhteisöveron alentaminen ja uusien työpaikkojen syntyminen. Perussuomalaiset esittää kasvun edellytykseksi sitä, että yrityksillä on kannusteita investoida Suomeen.

Koulutuspolitiikassa perussuomalaiset painottavat perustaitoja, peruskoulun vahvistamista ja oppimisen tukea. Puolueen viesti on, että peruskoulu luo pohjan myöhemmille koulutusasteille ja työelämään siirtymiselle. Tämä sopii puolueen laajempaan linjaan, jossa suomalaisen työn ja osaamisen merkitystä korostetaan.

Perussuomalaisten yrittäjyyspuhe on vähemmän kansainvälistä kuin kokoomuksella tai RKP:llä. Se on enemmän kotimarkkinoihin, teollisuuteen, vientiin, huoltovarmuuteen ja suomalaisten työllistymiseen nojaavaa. Tämä tekee puolueesta yrittäjyyskeskustelussa kasvupuolueen, mutta eri sävyllä kuin liberaalimmin markkinoihin suhtautuvat kilpailijat.

Vihreät hakevat kestävää yrittäjyyttä

Vihreät suhtautuvat yrittämiseen myönteisesti silloin, kun se tukee kestävää kasvua, reilua kilpailua ja osaamisperustaista taloutta. Puolueen linjauksissa yrittäjyys liittyy erityisesti työllisyyteen, puhtaaseen siirtymään, innovaatioihin ja osaamiseen. Vihreät haluaa purkaa yrittämisen esteitä, mutta samalla ohjata taloutta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Vuoden 2026 vaihtoehtobudjetissa Vihreät korostaa koulutuspolun vahvistamista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Puolueen mielestä koulutus ja kulttuuri eivät ole säästökohteita, vaan tulevaisuuden kasvun rakennusosia. Yrittäjyydessä tämä tarkoittaa panostusta osaajiin, luoviin aloihin, tutkimukseen ja uusiin markkinoihin.

Vihreiden linja voi puhutella etenkin kasvuyrityksiä, jotka toimivat teknologian, ympäristöratkaisujen, palveluiden ja luovien alojen parissa. Puolueen haasteena on vakuuttaa perinteisemmät yrittäjät siitä, että ympäristöohjaus ei muutu uudeksi kustannustaakaksi. Siksi Vihreiden yrittäjyyspuheessa tasapainoillaan kannustimien ja sääntelyn välillä.

Vasemmisto puolustaa koulutusta

Vasemmistoliitto lähestyy yrittäjyyttä koulutuksen, toimeentulon ja oikeudenmukaisuuden kautta. Puolueen vuoden 2026 tavoitteissa korostuu koulutusleikkausten peruminen, ammatillisen koulutuksen vahvistaminen ja korkeakoulujen perusrahoitus. Yrittäjyydessä Vasemmistoliitto nostaa esiin erityisesti mikro- ja yksinyrittäjien aseman sekä YEL-järjestelmän kehittämisen.

Vasemmistoliitto ei rakenna profiiliaan yrittäjyydellä yhtä voimakkaasti kuin kokoomus, keskusta tai Liike Nyt. Puolue kuitenkin tunnistaa sen, että moni yrittäjä on pienituloinen itsensä työllistäjä, ei suurta pääomaa hallitseva kasvuyrittäjä. Tästä syntyy vasemmiston oma yrittäjyyskulma, jossa yrittäjän sosiaaliturva ja kohtuullinen toimeentulo ovat keskiössä.

Koulutus on Vasemmistoliitolle suorin vastaus Suomen kasvuongelmaan. Puolueen mukaan osaaminen on kilpailuvaltti, eikä sitä pidä heikentää lyhyen aikavälin säästöillä. Tämä linja puhuttelee opiskelijoita, opettajia ja pienyrittäjiä, jotka tarvitsevat jatkuvaa osaamisen päivittämistä, mutta se kohtaa kritiikkiä niiltä, jotka pitävät julkisia menoja jo liian korkeina.

KD nojaa perheisiin ja työhön

Kristillisdemokraatit kytkee yrittäjyyden työhön, perheisiin, koulutukseen ja paikalliseen elinvoimaan. Puolueen yrittäjyysohjelmassa korostuvat työvoiman saatavuus, työn vastaanottamisen kannustavuus, koulutuksen laatu ja yrittämisen byrokratian keventäminen. KD:n linja on arvoltaan sosiaalikonservatiivinen, mutta taloudessa monin osin pienyrittäjämyönteinen.

KD:n erityispiirre on perheen ja työn yhteensovittamisen korostaminen. Puolue näkee työvoiman saatavuuden yritysten kasvun pullonkaulana, mutta tarkastelee sitä myös arjen joustojen kautta. Tämä tuo yrittäjyyskeskusteluun näkökulman, jossa yrittäminen ei ole vain verotusta ja investointeja, vaan myös perheiden kykyä järjestää elämänsä.

Koulutuksessa KD painottaa laatua, perustaitoja ja käytännön osaamista. Puolueen kannoissa näkyy ajatus, että koulun pitää valmistaa nuoria sekä jatko-opintoihin että työelämään. Yrittäjyydelle tämä tarkoittaa vakaata osaamispohjaa ja parempaa työvoiman saatavuutta.

Mihin puolueet eroavat

Puolueiden erot eivät kulje enää pelkästään sen mukaan, kuka kannattaa yrittäjyyttä ja kuka ei. Suurempi ero löytyy siitä, millaista yrittäjyyttä halutaan tukea. Kokoomus ja Liike Nyt painottavat kasvua, investointeja ja verokannusteita, kun taas keskusta nostaa pienyrittäjän ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen keskiöön.

RKP, Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto katsovat yrittäjyyttä vahvemmin koulutuksen ja osaamisen kautta. RKP tekee sen sivistyksen ja kansainvälisyyden näkökulmasta, Vihreät kestävän kasvun kautta, SDP oikeudenmukaisen kasvun kautta ja Vasemmistoliitto koulutuksen sekä sosiaaliturvan kautta. Perussuomalaiset taas sitoo yrittämisen työntekoon, investointeihin ja suomalaisen osaamisen vahvistamiseen.

Äänestäjän kannalta yrittäjyyspolitiikan olennainen kysymys on lopulta käytännöllinen. Helpottuuko palkkaaminen, paraneeko osaavan työvoiman saatavuus, säilyykö koulutus laadukkaana ja jääkö yrittäjälle enemmän aikaa asiakkaisiin byrokratian sijaan. Näihin kysymyksiin puolueet vastaavat eri tavoin, vaikka kaikki puhuvat kasvun puolesta.

Loppuvuoden ja seuraavien vaalien lähestyessä keskustelu todennäköisesti kärjistyy. Hallituspuolueet puolustavat kasvutoimiaan ja oppositiopuolueet tarjoavat omia vaihtoehtojaan. Yrittäjälle tämä voi olla hyvä uutinen, koska yrittäjyys, kouluttautuminen ja osaaminen ovat nousseet politiikan sivulauseista pääkysymyksiksi.

Yrittäjän kannalta olennaista

Vuoden 2026 puoluekentässä yrittäjän kannattaa seurata erityisesti näitä asioita:

• palkkaamisen sivukulujen ja ensimmäisen työntekijän riskin keventäminen
• yritysverotuksen suunta ja investointien verokohtelu
• ammatillisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoitus
• yrittäjän sosiaaliturva, YEL-järjestelmä ja yksinyrittäjän asema
• byrokratian vähentäminen ja yrityksen perustamisen nopeuttaminen
• työperäisen osaamisen saatavuus eri alueilla
• kestävän kasvun, puhtaan siirtymän ja yritystukien tuleva linja

Tietolähteet: Kokoomuksen yrittäjyyslinjauksissa korostuvat riskinotto, kasvu ja palkkaamisen mahdollisuus. Keskustan vuoden 2026 pienyrittäjyysohjelma ja Antti Kaikkosen puheet nostavat esiin mikroyritykset, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen ja veromallin kasvukannustimet. RKP:n ja Anders Adlercreutzin koulutuslinjauksissa korostuvat vuoden 2026 koulutuspanostukset, ammatillinen osaaminen ja kasvun edellytykset. Liike Nytin kasvuohjelma, periaatteet ja Harkimon aiemmat lausunnot painottavat yritysten kasvua, investointeja, yksityisiä työpaikkoja ja oppilaitosten sekä yritysten yhteistyötä. SDP:n vuoden 2026 poliittinen ohjelma rakentaa talouskasvua oikeudenmukaisuuden, koulutuksen ja hyvinvointivaltion rahoituksen kautta. Perussuomalaisten talous-, työllisyys- ja koulutuslinjauksissa korostuvat investointihalukkuus, yhteisöveron alentaminen, perustaidot ja peruskoulun vahvistaminen. Vihreiden vuoden 2026 vaihtoehtobudjetti ja yrittäjyyslinjaukset painottavat kestävää kasvua, koulutuspolkua ja työllisyyttä. Vasemmistoliiton vuoden 2026 linjauksissa korostuvat koulutuspanostukset, korkeakoulujen rahoitus ja mikro- sekä yksinyrittäjien asema. Kristillisdemokraattien yrittäjyys- ja koulutuslinjauksissa näkyvät työvoiman saatavuus, koulutuksen laatu, työn kannustavuus ja yrittämisen byrokratian keventäminen. Opetushallituksen mukaan yrittäjyyden ammattitutkinnon uudet perusteet tulevat voimaan 1.8.2026 ja tukevat yrittäjyysosaamisen kehittämistä.