Yritysten kyberturva on ollut viime vuosina jatkuvan paineen alla. Telian ja sen kyberturvakeskuksen havainnot osoittavat, että haavoittuvuudet ja kalasteluhyökkäykset ovat yleistyneet merkittävästi. Viime vuosien trendit kielivät siitä, että hyökkäysten määrä ja laatu kasvavat edelleen, ja organisaatioiden on oltava valmiina vastaamaan yhä monimutkaisempiin uhkiin. Käyttäjien huolimattomuus on yksi monista syistä siihen, miksi yritykset joutuvat kyberhyökkäysten kohteeksi.

Yritysten verkkoympäristö on erittäin monimutkainen. Tietoa liikkuu pilvessä, työasemilla ja mobiililaitteissa. Kyberrikolliset hyödyntävät tämän kokonaisturvan aukkoja hyväkseen. Vuonna 2025 Telian tietoturvavalvomo havaitsi poikkeuksellisen runsaasti riskejä, joista osa liittyi suoraan ohjelmistojen ja järjestelmien haavoittuvuuksiin. Pahantekijät pystyvät hyödyntämään näitä heikkouksia jopa tunneissa sen jälkeen, kun haavoittuvuus on tullut tunnetuksi.

Tietojenkalastelu on yksi näkyvimmistä uhkakuvista. Kalasteluyritykset eli phishing-hyökkäykset ovat lisääntyneet jopa seitsenkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen huolestuttavaa on se, että hyökkäykset eivät rajoitu vain sähköpostiin vaan voivat tapahtua myös viestisovellusten kautta ja sisältää jopa deepfake-elementtejä. Tekoälyn kehittyminen on antanut kyberrikollisille yhä tehokkaampia työkaluja tuottaa uskottavia huijausviestejä.

Haavoittuvuudet: tekninen riskien ydin

Haavoittuvuudet ovat tavallaan digitaalisen infrastruktuurin murtokohtia. Nämä heikkoudet voivat sijaita käytetyissä ohjelmistoissa tai laitteissa, kuten reitittimissä ja VPN-yhteyksissä. Kun hyökkääjä hyödyntää haavoittuvuutta, hän voi päästä käsiksi luvattomaan dataan, asentaa haittaohjelmia tai lamauttaa palveluita. Telian kyberturvavalvomo havaitsi, että haavoittuvuudet muodostivat suuren osan kaikista havaituista tietoturvatapahtumista erityisesti heinäkuussa ja myöhemmin myös vuoden loppupuolella.

Tietoturva-asiantuntijat painottavat ohjelmistopäivitysten tärkeyttä. Monet haavoittuvuudet korjautuisivat säännöllisillä päivityksillä ja paikkausten asentamisella. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu, koska lomakausina tai kiireisinä ajanjaksoina yritysten resurssit ovat niukat ja suorituskykyä vaaditaan muualle. Käytännössä jokainen tuntematon sovellus tai selainlaajennus, jonka työntekijä asentaa työkoneelleen, voi sisältää riskin, jos se ei tule tunnetusta, turvallisesta lähteestä.

Ihmisten rooli tietoturvassa

Vaikka tekniset järjestelmät ovat oleellisia, ihmisten rooli on usein yhtä ratkaiseva. Telia ja muut kyberturva-asiantuntijat korostavat, että inhimilliset virheet ovat yhä yksi tärkeimmistä syistä hyökkäysten onnistumiselle. Sosiaalinen manipulointi ja kalastelu pyrkivät saamaan työntekijän toimimaan hyökkääjän haluamalla tavalla, esimerkiksi kirjoittamaan salasanansa tai avaamaan haittaohjelman sisältävän liitteen.

Telian “Buckle Up” -raportti kertoo, että vain osa yrityksistä on oikeasti valmis kohtaamaan kyberhyökkäyksen. Raportin mukaan ainoastaan noin kolmannes organisaatioista pystyy reagoimaan tehokkaasti hyökkäykseen, vaikka hyökkäysten määrä on noussut räjähdysmäisesti. Raportissa korostetaan myös sitä, että kyberturva ei ole vain teknisiä ratkaisuja vaan laajempaa kulttuuria, jossa koulutus ja tietoisuus ovat keskeisiä.

Usein yritykset investoivat teknisiin suojausratkaisuihin mutta unohtavat kouluttaa henkilöstönsä tunnistamaan kyberuhkia. Tietoturvasta on tullut jokaisen työntekijän vastuulla oleva osa arkipäivää. Mikäli yksi työntekijä tekee virheen, se voi johtaa koko yrityksen tietojärjestelmien vaarantumiseen. Tämän vuoksi monet yritykset järjestävät säännöllisiä koulutuksia ja simulointeja, jotta henkilöstö oppii tunnistamaan esimerkiksi huijausviestit ja epäilyttävät linkit.

Kalastelu ja deepfake-uhat

Kalastelu on yksi kyberrikollisuuden perinteisimmistä, mutta edelleen tehokkaimmista keinoista. Yrityksiin kohdistunut phishing-toiminta on ollut voimakasta myös vuonna 2025 ja jatkunut kasvussa. Telian tietoturvaraportit kertovat, että erityisesti huijausyritykset sesonkiaikoina ovat lisääntyneet ja ne pyrkivät hyödyntämään kiirettä tai väsymystä.

Tekoäly on tuonut mukanaan uudenlaisia riskejä. Deepfake-tekniikalla tuotetut ääniviestit ja viestit ovat yleistyneet, jolloin hakkeroitu viesti voi kuulostaa esimerkiksi yrityksen johtajalta. Tällaiset huijaukset voivat johtaa siihen, että työntekijä tekee maksusuorituksia tai jakaa arkaluontoista tietoa.

Näiden uhkien vuoksi yritysten on oltava entistä valppaampia. Tavaramerkin tai yritysjohdon nimissä lähetettyjen viestien aitous on hyvä aina varmistaa eri kanavalla tai kasvotusten. Tämä lisää turvallisuutta ja vähentää riskiä joutua huijauksen uhriksi.

Yritysten tietoturvan peruspilarit

Yrityksille on tarjolla useita keinoja parantaa kyberturvallisuuttaan. Keskeisiä toimenpiteitä ovat jatkossa muun muassa tekninen suojautuminen, henkilöstön koulutus ja riskienhallinnan sisällyttäminen osaksi koko organisaation toimintaa. Hyvä tietoturva alkaa siitä, että yritys tunnistaa riskinsä ja varautuu niihin ennakolta.

Osa yrityksistä käyttää ulkopuolisia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat 24/7-valvontaa ja reagointipalveluja, jotta uhkiin voidaan vastata heti niiden ilmetessä. Tietoturvan ylläpitäminen koko yrityksen ympärillä vaatii jatkuvaa panostusta ja kehittymistä, sillä uhkakenttä muuttuu nopeasti.

Tietoturvan tärkeimmät osa-alueet

• Päivitä ohjelmistot ja korjaa haavoittuvuudet säännöllisesti.
• Kouluta henkilöstö tunnistamaan kyberuhkia.
• Käytä vain luotettavia sovelluksia ja palveluita.
• Toteuta monivaiheinen tunnistautuminen ja vahvat salasanakäytännöt.
• Ota käyttöön jatkuva valvonta ja uhkien reagointi.