Alf Rehn, Johtajuuden ristiriidat, Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma, Docendo Oy 2018

Alf Rehn on innovaation, designin ja johtamisen professori Syddansk Universitetissa Tanskassa. Aiemmin hän on toiminut professorina Åbo Akademissa ja Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa. Rehn on kuuluvampia ja näkyvämpiä akateemisia ääniä yhteiskunnallisessa keskustelussa päivän julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2009 hänet rankattiin kansainvälisessä ”gurututkassa” Thinkers -listalla sijalle 13., vuonna 2012 Nordic Business Forumin suomalaisten bisnesajattelijoiden listalla kolmanneksi ja Speakers Forum palkitsi hänet Vuoden Puhuja 2017 -gaalassa ”johtajuuden suunnannäyttäjänä”. Rehn on myös toiminut useamman suuryrityksen hallituksen jäsenenä.

Johtajuuden uusiminen perustuu johtajan henkiseen maailmaan. Mm. Ludwig Wittgenstein kielifilosofia loi aikanaan johtajuuteen käsitteitä ja kannanottoja. Rehn puhuu paradokseista ja ristiriidoista. Epäonnistuminen voidaan korvata kanssaonnistumisella, joka lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Itsensä johtaminen voi johtaa myös ”valehteluun” ja vääriin lopputulemiin. Pitää löytää oikea aika ja paikka asioille ja harjoittaa jatkuvaa kokeilua. Jokainen hetki on johtamisen hetki. Pyritään ketterään ja moniulotteiseen terveen järjen käyttöön.

On harrastettava tasapainoilua ja luovaa järkevyyttä. Tyhmyys voi joskus olla tosi järkevää. Toivo Sukari on esimerkki ensiksi täysin järjettömiltä tuntuvista bisnesmalleista, esim. Maskun kalustetalo ja Lempäälän Ideapark. ”Keskelle ei mitään” -sijoittuvat mammuttikeskittymät ovat osoittautuneet suoranaisiksi kassamagneeteiksi, myös perustajalle ja omistajalle.

Johtajuutta pitää hoitaa myös tunteella. Siinä pitää käyttää sopivasti myös empatiaa. Vaikeat asiat vs. johtaminen on merkittävä haaste johtamistoiminnalle.  Voiko johtaja olla tunteellinen? Johtajan tulee olla aikaansaapa ja olla jatkuva kokeilija. Pitää sekä toimia että epäonnistua. Unelmointiinkin on varaa, vrt. Topi Sukari.

Johtajalla pitää olla virikkeitä. Hänen ei tarvitse olla kaikkitietävä. Voi ja pitää olla myös ns. pienten asioiden hoitoa. Michelin tähti -ravintolakisa on johtajille ja vetäjille jatkuvaa haastetta, konseptin ja asiakaspalvelun laadun kehittelyä. Johtajuus on lopulta joskus hyvin yksinkertaisten asioiden tekemistä. Johtajuus voi olla joko muuttuvaa tai pysyvää. On olemassa ”kill your darlings” ja ”äijä” -tyyppisiä johtajia. Pehmeys ja naisellisuus on joskus jopa hyvästä. Välittäminen ja hoiva tulee em. arvoista. Alaisilla tulee olla hyvä olla. Johtaminen voi olla joko näkymätöntä tai näkyvää. Rajoja voidaan asettaa tai rikkoa. Johtaja voi olla yksinäinen tai myös ns. laumajohtaja. Johtajan tulisi olla yhteisöllinen, tasapainoinen sekä katsoa tulevaisuuteen.

UNTO VASKUU