Me kaikki tiedämme, että maapallon resurssit ovat ylikäytettyjä verrattuna siihen, kuinka paljon maapallo pystyy niitä tuottamaa lisää aina vuosittain. Tästä johtuu, että monet teollisuuden tarvitsevat raaka-aineet alkavat olla jo harvinaisia, ja sitä kautta myös niiden saatavuus vaikeutuu ja hinnat nousevat. Nykyisessä kulutuksen yhteiskunnassa meidän kuluttajien on aika tehdä asialle jotain, ja on paljon sellaista mitä voimme tehdä helposti.

Aloitetaan yksinkertaisesta eli omasta elektroniikasta. Meillä jokaisella on päivittäin mukanaan oma älypuhelin, mutta kuinka hyvin pidämme siitä huolta? Esimerkiksi Skalhuset verkkokaupasta voit tilata omaan puhelimeesi sopivat suojat, jotka pidentävät puhelimesi käyttöikää, ja voit huoleti myydä sen eteenpäin hankkiessasi itsellesi uuden puhelimen. Puhelimissa on paljon erikoisia raaka-aineita, jotka alkavat olla entistä harvinaisempia ja tulevaisuudessa kaiken kodin elektroniikan kierrättäminen on entistä tärkeämpää – ja varsinkin siitä eteenpäin näiden käytettyjen laitteiden jälleenmyyntitoiminnot ja siitä eteenpäin uudelleen käyttöpalvelut puhelinten purkamisen kautta.

Jo vuonna 2020 sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä ja kierrätystä organisoivasta Elkeristä arvioidaan, että noin 100 000 puhelinta viedään vuosittain kierrätykseen ja uudelleenkäytettäväksi lähtee arviolta 300 000. Suomessa myydään vuosittain noin kaksi miljoonaa puhelinta. Mitä enemmän puhelimia kierrätetään, sitä vähemmän metallien louhimiseen tarkoitettuja uusia kaivoksia maailmalla tarvitaan. Tämä taas on hyvä asia ilmaston kannalta. Lähes kaikki älypuhelimen metallit ovat kierrätettävissä. Kultaa on yhdessä puhelimessa noin 10 milligrammaa ja muita eri aineita on noin 40, joista osa on harvinaisia maametalleja. Oletko kuullut mm. puolimetallista nimeltä telluuri – se siis ei ole vitsi, vaan oikeasti harvinainen materiaali.

Kiertotalous ja me

Se, että opimme käyttämään omistamiemme tavaroita aina vaatteista ruokailuvälineisiin tarkoittaisi, ettei meidän tarvitsisi ostaa välttämättä uusia tavaroita niin useasti. Valitettavasti vain markkinatalous toimii siten, että uutta pitää aina saada myytyä – joten markkinoiden tulisi jatkossa varmistaa uusilla keinoilla, vanhojen tuotteiden keräämien ja uudelleen käyttäminen. Kyse ei kiertotaloudessa ole vain luonnosta ja ilmastosta, vaan koko taloudesta, yhteiskunnasta ja arjesta, kuten sen nykyään ymmärrämme. Tässä kaikessa oma hiilijalanjälkemme on tietysti myös hyvä laskea ja tietää, mutta ennen kaikkea tämän koko ympyrän ymmärtämien on tärkeätä.

Me kuluttajat olemme tietenkin isossa roolissa koko kiertotalouden kuvioissa, mutta iso merkitys on myös valtiolla ja yrityksillä. Vaikka yksityiset kuluttajat kenties haluaisivat toimia paremmin ja kierrättää tarkemmin, pitäisi julkisten laitosten ja yritysten mahdollistaa ja ohjata kierrättämistä paremmin. Miksi esimerkiksi nyt pattereiden kierrätyspisteet kaupoissa on yleensä sellaisia kulahtaneita pahvilaatikoita? Miksei kierrättämisestä tehtäisi kaupoissakin selvästi näkyvillä olevaksi, trendiksi`

Jätteiden syntymisen ehkäiseminen, ekosuunnittelu ja materiaalien uudelleenkäyttö voisivat tuoda EU:n yrityksille säästöjä ja vähentää vuosittaisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä. Päivittäin käytettävien materiaalien tuotanto aiheuttaa nykyään 45 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Eli yksinkertaistettuna, mitä pidempään osaisimme käyttää samoja tuotteita, sitä vähemmän tuottaisimme kysyntää markkinoille, ja sitä vähemmän loppujen lopuksi erilaisia hyödykkeitä tuotettaisiin- tämä tarkoittaa kyllä samalla sitä, että osa tuotantoteollisuudesta loppuu, menee konkurssiin, mutta sen tilalle pitää pystyä tuottamaan sellaista toimintaa, joka tukee kiertotaloutta, eikä vain tuota lisää tavaraa kiertoon. Uudelleen järjestelyitä olisi teknisesti ja taloudellisestikin mahdollista tehdä, mutta se vaatii paljon myös poliittista tahtoa ja rohkeutta – ei ole helppoa olla poliitikko joka sanoo yrittäjille ja yrityksille, että niiden pitää muuttaa toimintaansa täysin.

Entä mietitkö koskaan omistusasumisen ja vuokra-asumisen eroavaisuuksia, vuokra-asumista lisää: www.boho.fi sivustolla.

Suomen rajatut resurssit

Meillä Suomessa on hyvät oltavat monessa suhteessa. Ensinnäkin olemme ilmastovyöhykkeessä, jossa on selvästi neljä eri vuodenaikaa. Lisäksi meillä on kohtuullisen iso maa ja vähän ihmisiä – mutta samalla meillä on maaperä, jossa ei ole kaikkia tarvitsemiamme raaka-aineita, joskin vastaavasti hyödynnämme yhä liian vähän luonnon omia mahdollisuuksia tuottaa ja varastoida mm. energiaa.

Kun kiertotaloutta ajattelee omassa arjessa, voit varmasti listata tekoja, joita sinä ole omassa arjessasi muuttanut elämäsi varrella. Mitä vanhempi olet, sitä enemmän olet varmasti tehnyt muutoksia, osan jopa vastoin omia mieltymyksiä, ja osa pakosta. Kuluttajat eivät välttämättä jaksa ajatella kaikkia asioita loppuun saakka, ja vastaavasti markkinoilla on pääosin tavoitteena myydä ja tuottaa entistä enemmän tuotteita – siksi valtiolla ja yhteiskunnalla on suuri merkitys siinä, millaisia yrityksiä meille syntyy, ja millainen tukirakenne meillä on tulevaisuuden entistä paremmalle kiertotaloudelle.

Miten sinä olet ajatellut seuraavaksi muokata omaa käyttäytymistäsi, kulutustasi tai arkeasi?

Kryptot ja markkinavoimat

Oletko joskus miettinyt, mitä on tulossa seuraavaksi? Bitcoinit ja muut kryptovaluutat alkavat olla jo mennetty, vaikkeivat ne vielä olekaan kaikkien käytettävissä, mutta mitä on tulossa seuraavaksi. Kryptomarkkinat ovat melkoisen volatiiviset ja antavat sijoittajille joko huimia tuloksia, tai näpäytyksen sormille. Nyt kuumina kivinä ovat mm. NFT:t ja koko metaverse. Minne sinä olet katsomassa seuraavaksi sijoittamisen ja kenties säästämisen suhteen? Pitäydytkö osakkeissa ja rahastoissa, vai onko aika tutkia uusia digitaalisia alustoja ja niiden mahdollisuuksia.