Positiivinen luottorekisteri on järjestelmä, joka kerää tietoja yksilöiden ja yritysten luotoista ja veloista. Se eroaa negatiivisesta luottorekisteristä, joka keskittyy maksuhäiriömerkintöihin, sillä positiivinen rekisteri kattaa kaikki voimassa olevat luotot, kuten asuntolainat, kulutusluotot ja luottokorttivelat. Tämä tarjoaa kokonaisvaltaisemman näkymän taloudelliseen tilanteeseen.
Rekisterin tarkoituksena on auttaa lainanantajia arvioimaan luotonhakijoiden maksukykyä paremmin, mikä puolestaan auttaa ehkäisemään ylivelkaantumista ja parantaa luotonantoa koskevaa päätöksentekoa. Positiivinen luottorekisteri hyödyttää myös lainanhakijoita, sillä se voi osoittaa heidän kykynsä hoitaa lainojaan asianmukaisesti.
Rekisterin toimintaperiaatteet
Positiivisen luottorekisterin keskeinen toimintaperiaate on kerätä tietoja kaikista voimassa olevista luotoista, mukaan lukien luoton määrä, takaisinmaksuehdot ja lainan voimassaoloaika. Lisäksi rekisteriin merkitään tiedot ajallaan maksetuista eristä, mikä antaa kattavan kuvan henkilön tai yrityksen taloudellisesta käyttäytymisestä.
Luottotietoyhtiöt vastaavat tietojen keräämisestä ja ylläpidosta. Tietosuoja on keskeisessä asemassa, ja rekisteriin tallennettavat tiedot ovat luottamuksellisia. Tiedot ovat saatavilla vain niille tahoille, joilla on lakiin perustuva oikeus niiden tarkasteluun, kuten pankeille ja muille rahoituslaitoksille.
Hyödyt ja merkitys
Positiivisella luottorekisterillä on monia etuja. Se auttaa lainanantajia tekemään tarkempia arvioita luotonhakijoiden taloudellisesta tilanteesta, mikä vähentää riskejä ja edistää vastuullista lainanottoa. Lisäksi se luo läpinäkyvyyttä rahoitusmarkkinoille tarjoamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille luotonhakijoille.
Mahdolliset haasteet
Vaikka positiivisella luottorekisterillä on selviä etuja, sen käyttöön liittyy myös haasteita. Tärkein näistä on tietosuoja, jonka varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Lisäksi on huolehdittava tiedon ajantasaisuudesta ja tarkkuudesta, sekä varmistettava, että rekisteriin pääsevät käsiksi vain ne tahot, joilla on siihen oikeutettu tarve.
Lista positiivisen luottorekisterin ominaisuuksista
- Luottotiedot: Kaikki voimassa olevat luotot, kuten asuntolainat, kulutusluotot ja luottokorttivelat.
- Maksuhistoria: Tiedot ajallaan maksetuista eristä ja lainojen hoitamisesta.
- Luoton määrä ja ehdot: Lainan summa, takaisinmaksuehdot ja voimassaoloaika.
- Yksityisyydensuoja: Tietojen turvallinen käsittely ja käyttöoikeuden rajoittaminen.
- Tietojen ajantasaisuus: Säännöllinen päivitys ja tarkkuuden varmistaminen.
Positiivinen luottotietorekisteri on avautunut – luotonantajat aloittavat rekisterin hyödyntämisen luottopäätöksissä
Positiivinen luottotietorekisteri ja yksityishenkilön sähköinen asiointipalvelu ovat avautuneet tänään 1.4.2024 noin klo 12.00. Luotonantajat ovat ilmoittaneet luottojaan rekisteriin helmikuun alusta saakka. Tästä päivästä lähtien ne myös aloittavat rekisterin tietojen hyödyntämisen luottopäätöksiä tehdessään.
Positiivisen luottotietorekisterin tietosisältö on kattava. Rekisterin luottojen prosentuaalinen euromäärä on ylittänyt Suomen Pankilta saadun vertailuluvun 143 miljardia euroa, vaikka kaikki luotonantajat eivät ole ilmoittamista vielä aloittaneet. Syitä arvion ylittymiselle voi olla useita, yhtenä se, että rekisteriin ilmoitetaan sellaisia luottoja, joita Suomen Pankin tilastoinnissa ei ole mukana.
– Jos sähköisessä asiointipalvelussasi ei näy kaikkia luottojasi, kyse saattaa olla siitä, ettei kyseinen luotonantaja ole vielä saanut kaikkia tietoja ilmoitettua rekisteriimme. Jos huomaat omissa luotoissasi puutteita, odota rauhassa – luotonantajat päivittävät tietojaan rekisteriin jatkuvasti. Puutteista ei tarvitse olla yhteydessä positiiviseen luottotietorekisteriin tai Verohallintoon, sanoo hankejohtaja Aino Sarakorpi.
Tietojen ilmoittamisen -verkkosivullamme kerromme ilmoittamisesta tarkemmin sekä siitä, mitkä organisaatiot eivät ole vielä ilmoittaneet rekisteriin lainkaan tietoja.
Luotonantajat hyödyntävät rekisteriä luottoa myöntäessään
Kun henkilö hakee uutta lainaa, luotonantajat kuten pankit, tarkistavat rekisteristä hänen lainatilanteensa ja pystyvät näin aiempaa paremmin arvioimaan hänen maksukykyään. Rekisterin tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista ja tuoda luotonantajille aiempaa enemmän ajantasaista tietoa luottopäätöksen tueksi.
Yksityishenkilöille rekisteri tarjoaa näkymän omiin luottoihinsa, minkä pohjalta he voivat myös itse saada paremman kokonaisnäkymän taloudelliseen tilanteeseensa. Rekisteriin on tallennettu muun muassa yksityishenkilöiden kuluttajaluotot, asunto- ja opintolainat sekä luottokorttien luottosaldot.
– Yksityishenkilöiden ei tarvitse lähtökohtaisesti tehdä mitään, kun rekisteri avautuu. He voivat kuitenkin tutustua sähköiseen asiointipalveluun ja tarkastella omien luottojensa tietoja. Rekisterissä voi myös käydä asettamassa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon, vaikka luottojen tiedoissa olisikin vielä puutteita, Sarakorpi taustoittaa.
Luottotietorekisteriotetta ei muodostu automaattisesti
Yksityishenkilön sähköisessä asiointipalvelussa ei automaattisesti näy luottotietorekisteriotetta. Sellainen muodostuu vain, kun henkilö hakee uutta luottoa tai muutosta olemassa olevaan luottosopimukseensa.
– Oman luottotietorekisteriotteensa asiakas näkee vain silloin, jos luotonantaja on hänestä sellaisen tilannut. Rekisterissä näkyy tieto siitä, kuka luotonantaja rekisteriotetta on pyytänyt, milloin ja mitä varten. On siis todennäköistä, että jos kirjaudut rekisteriin tänään, siellä ei ole luottotietorekisteriotetta, ainoastaan voimassa olevat luottosi. Jos olet kuitenkin hakenut uutta luottoa tänään rekisterin jo avauduttua, niin silloin rekisteriin on muodostunut luottotietorekisteriote, Sarakorpi huomauttaa.
Kuka tahansa ei voi hyödyntää rekisterissä olevia tietoja. Laissa on määritelty tarkasti, kuka rekisterin tietoja saa hyödyntää ja mitä tietoja rekisteriin kerätään. Rekisterissä näkyvät henkilöille myönnetyt luotot sekä tiedot luottojen maksuviiveistä, mutta eivät esimerkiksi luottokortilla tehdyt yksittäiset maksut. Rekisterissä ei näy myöskään maksuhäiriömerkintöjä, asiakkaan kaikkia osamaksuja tai mahdollista ulosottotilannetta.