Neljä viidestä kauppakamarien jäsenyritysten johtajista piti paikallista sopimista parhaana keinona nostaa työllisyysastetta. Tämä selvisi kyselystä, jonka Keskuskauppakamari teki kauppakamarien jäsenyritysten johtajille maaliskuun puolivälissä. Kyselyyn vastasi kaikkinensa 944 yritysjohtajaa.
Yritysjohtajat vastasivat kysymykseen, mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi pitäisi käyttää.
Yritysten mielestä paikallista sopimista tulisi kehittää. Suomen järjestäytymättömiä yrityksiä epäreilusti kohteleva sopimusjärjestelmää pidetään kankeana, sanoo Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.
Tulos ei ole yllättävä, sillä olemme saaneet vastaavaa palautetta yrityskentältä aikaisemmin. Ja kun kokonaisuutta tarkastelee lainsäädännön ja sen vaikuttavuuden kautta, on vaikea päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen.
Kyselyn perusteella neljä viidestä yrityksestä kantaa myös huolta työn tekemisen kannattavuudesta.
Viimeisen vuoden aikana on julkistettu useita mittareita, joiden mukaan työvoimapula on pahentunut koko maassa. Todennäköisesti yritysten vaikeus rekrytoida osaavaa työvoimaa johtuu työn vastaanottamiseen liittyvistä kannustinloukuista, Kotamäki arvioi.
Liki puolet kyselyyn vastanneista kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja kaksi viidestä luopuisi saatavuusharkinnasta ja helpottaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden työluvan saantia opinnoista valmistumisen jälkeen.
Avovastauksista nousee esiin laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä, joita kyselyssä ei erikseen kysytty. Esiin nousee muun muassa yrittäjäriskin pienentäminen sosiaaliturvan kautta, irtisanomissuojan lieventäminen, eläke- ja vanhempainvapaajärjestelmiin tehtävät muutokset, sosiaaliturvan vastikkeellisuus, perustulo, työaikapankki, verojärjestelmän yksityiskohtia, palkkatuki, byrokratian vähentäminen ja yritystuet.
Avovastausten perusteella näyttää siltä, että yritykset seuraavat yhteiskunnallisia asioita ja osaavat analyyttisesti ottaa kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin. Päättäjien kannattaisi kuunnella yritysten näkemyksiä, koska näin pystytään paremmin paikallistamaan järjestelmämme epäkohtia, Kotamäki sanoo.