Valtakunnallinen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on vuosina 2016–2024 rahoittanut yli 100 hanketta, jotka ovat edistäneet ravinteiden kierrätystä maatalouden hyväksi. Ohjelman teettämän tuoreen vaikuttavuusselvityksen mukaan rahoituksen mahdollistamat kokeilut ovat vieneet toimialaa eteenpäin, ja ilman tukea moni hanke olisi jäänyt toteutumatta.

Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma (RKKO) on rahoittanut viimeisen 8 vuoden aikana laajan kirjon ravinteiden kierrätystä edistäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita (TKI) sekä investointeja pääasiassa pk-yrityksille. Luonnonvarakeskukselta tilatun vaikuttavuusselvityksen mukaan toimiala Suomessa on kehittynyt ohjelman toteutusajalla, mikä näkyy erityisesti rahoituksen kohdennuksen kehittymisessä. RKKO:n ensimmäisellä kaudella (2016–2018) painottuivat pienimuotoiset ja riskialttiit kokeilut, kun taas nykyisellä ohjelmakaudella, vuodesta 2020 lähtien, on tultu suuremman kokoluokan tutkimuksiin, jo olemassa olevan toiminnan kehittämiseen sekä investointeihin.

Yritykset ovat kehittäneet ohjelman tuella biomassoista muun muassa kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita erilaisilla menetelmillä. Ravinteiden erotteluun on käytetty perinteisten menetelmien, kuten mädätyksen ja kompostoinnin ohella on myös esimerkiksi pyrolyysia ja kalvosuodatusta. Hankkeissa on kehitetty myös turvetta korvaavia kasvualustoja ja kuivikkeita sekä ravinteiden kierrätystä tukevia palveluja. Yleisimpiä hankkeissa käytettyjä raaka-aineita ovat olleet kotieläinten lanta, biokaasulaitosten mädäte sekä biojäte ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat.

– Rahoitus on mahdollistanut kokeiluja, joihin yrityksillä ei muuten olisi ollut resursseja. Myös epäonnistuneet kokeilut ovat arvokkaita, sillä ne ohjaavat alan kehitystä oikeaan suuntaan, kertoo vaikuttavuusselvitystä toteuttanut johtava asiantuntija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta.

Kokeiluista investointeihin ympäri Suomea

Ensimmäisellä ohjelmakaudella, vuosina 2016–2018 rahoitettiin yhteensä 38 TKI-hanketta noin 7 miljoonalla eurolla. Kuluvalla kaudella, vuodesta 2020 lähtien, on rahoitettu 65 TKI-hanketta ja 9 investointia yhteensä 20 miljoonalla eurolla.

Esimerkiksi varsinaissuomalainen Fertilex on saanut ohjelmasta tukea kierrätyslannoitteiden tuotekehitystyöhön sekä investointirahoituksen kananlantapohjaisia pellettejä tuottavaan kierrätyslannoitetehtaaseen. Biolan puolestaan on investoinut RKKO:n rahoituksen avulla biokuitutehtaaseen, joka tuottaa turpeettomia kuivikkeita ja kasvualustoja metsäteollisuuden sivuvirroista ja suobiomassasta.

Hankkeiden rahoitus on jakautunut kattavasti eri puolille Suomea, erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Monet hankeaiheista tukivat sittemmin käynnistettyä Saaristomeri-ohjelmaa, ja etenkin Varsinais-Suomen alueella hankemäärät ovat kasvaneet toisen ohjelmakauden aikana.

Rahoituksen jatko turvaa kehityksen

Vaikka ohjelma on edistänyt ravinteiden kierrätystä merkittävästi, kierrätyslannoitevalmisteiden käyttöön liittyvät ratkaisut, kuten logistiikka ja levitysratkaisut olisivat kaivanneet selvityksen mukaan enemmän huomiota. Selvityksessä suositellaan RKKO:n kaltaisen rahoituksen jatkamista, jotta käynnistynyt ravinteiden kierrätyksen käytännön edistyminen ei pysähdy pitkäjänteisen tuen puutteeseen. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman seuraava hakukierros päättyy 31.1.2025. Tukea haetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Rahoitettavilla TKI-hankkeilla on toteutusaikaa vuoden 2025 loppuun saakka. Ravinnekierrätystä edistäviin investointeihin osana Saaristomeri-ohjelmaa tukea on saatavissa ainakin vuoteen 2026 asti.