Toimialojen väliset erot tulevan kasvun todennäköisyydessä ovat suuria. Suomessa lähiaikojen todennäköisin kasvuala on henkilöstön vuokraus, mutta kasvajia löytyy runsaasti myös rakennusalalta, kertoo kasvuyrityksiä analysoiva Asiakastieto Group.

Kasvuyritysten löytäminen on tärkeä, mutta vaikeaksi koettu tehtävä. Kasvavat yritykset ovat kiinnostavaa asiakaskuntaa niin palvelutarjoajille kuin rahoittajillekin. Myös yhteiskunta on niistä kiinnostunut, koska kasvu ruokkii työllisyyttä ja generoi verotuloja. Kasvun ennakoiminen ja todennäköisesti paisuvaan liiketoimintaan pystyvien yritysten tunnistaminen varsinkin pian perustamisen jälkeen on hankalaa.

”Usein kasvua ennakoidaan peräpeiliin katsomalla. Jos esimerkiksi usean vuoden tilinpäätökset näyttävät kasvua, sitä voi tietysti olettaa kertyvän jatkossakin. Yrityksille tärkeää olisi kuitenkin päästä tarjoamaan tuotteita ja palveluita jo silloin, kun asiakkaan kasvu on vasta alkamassa”, pohtii liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson Asiakastieto Groupista.

Tilinpäätöstietojen lisäksi muutakin dataa tilinpäätöstietoon yhdistämällä pystytään jo varsin luotettavasti tunnistamaan ne yritykset, joilla on parhaat edellytykset voimakkaalle kasvulle. Aivan pienimmissä ja nuorimmissa yrityksissä tämä tarkoittaa Otto Olssonin mukaan 25 prosentin lisäystä liikevaihtoon ja yli 200 000 euron liikevaihtoluokassa kymmentä prosenttia.

Asiakastiedon tietokannan perusteella noin joka neljäs osakeyhtiö on tuoreimmassa tilinpäätöksessään raportoinut vähintään 10 prosentin kasvun. Myyntitoimenpiteet on kuitenkin pystyttävä kohdentamaan tarkemmin. Pelkkä edellisen vuoden kasvu ei riitä todentamaan, että kasvua olisi tulossa lisää.

”Kasvumittaria rakentaessamme huomasimme, että suurimmalla todennäköisyydellä kovaan kasvuun lähtevillä yrityksillä aiempien tilikausien kehitys ei ole ollut tasaista, vaan pikemminkin poukkoilevaa. On ollut sekä kasvun että supistumisen vuosia”, Olsson kertoo.

Kasvutarina voi toistua

Tärkeitä indikaattoreita Asiakastiedon kehittämässä Kasvumittarimallissa ovat taseen muutoksen lisäksi mm. toimialatiedot ja se, kuinka paljon yrityksen tietoja on kysytty. Kyselymäärät kertovat aktiviteetista eli siitä, että yritys tekee hankintoja ja sopimuksia. Kasvumittari etsii merkkejä yrityksen aktiivisuudesta ja tulevasta kasvusta myös rekrytointi-ilmoituksista ja laskutustiedoista.

”Hyvin kiinnostavaa oli myös huomata, että toiminnasta päättävillä henkilöillä on suuri vaikutus todennäköisyyteen, kasvaako yritys nopeasti vai ei. Pieni tai uusi yritys lähtee varsin todennäköisesti kasvu-uralle, jos sen toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenellä on aiempaa tai samanaikaista kokemusta suuremmista yrityksistä. Kasvulla on tapana toistua”, Otto Olsson vinkkaa.

Toimialojen kasvunäkymissä on eroja

Yksittäisen yrityksen kasvun ennakoinnissa keskeinen tieto on toimiala. Tällä hetkellä todennäköisimmin kasvuyrityksiä löytyy henkilöstön vuokrauksesta ja rakennusalalta. Nämä alat ovat suhdanneherkkiä, mutta henkilöstön vuokraus hyötyy myös työelämän pysyvästä muutoksesta ja yritysten rekrytointipeloista. Moni muukin ala hakee kasvua, mutta uusien työntekijöiden palkkaaminen koetaan riskiksi tai sopivia tekijöitä on vaikea löytää.

”Työllistämistoiminnassa eli käytännössä henkilöstön vuokrauksessa kaksi kolmesta suuresta yrityksestä kuuluu Kasvumittari-luokituksessamme 1-luokkaan eli niillä on erinomaiset edellytykset voimakkaalle kasvulle”, Otto Olsson huomioi.

Kasvava yritys on asiakkaana kiinnostava, mutta muitakin kriteerejä kannattaa huomioida. Kovaan kasvuun liittyy yleensä myös taloudellinen riski. Kasvumittarin ylimmissä luokissa on keskimääräistä enemmän yrityksiä, joiden riskitkin ovat koholla.

Kiinnostuitko Kasvumittarista? Kerromme mielellämme lisää.