Suomen turvallisuuspolitiikka perustui ensisijaisesti siihen, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomi on kuitenkin tiivistänyt yhteistyötään monien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, kuten NATO:n kanssa – ja 4.4.2023 Suomesta tuli NATON täysjäsen.

Suomalaiset yritykset ja NATO

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä NATO:n kanssa erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa. NATO:n hankintojen ja hankintaketjujen avoimuus on parantunut, mikä mahdollistaa myös suomalaisyrityksille osallistumisen NATO:n hankintoihin. Business Finland -niminen virasto auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, mukaan lukien NATO:hun liittyvät hankkeet ja ohjelmat.

NATO tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia muun muassa koulutuksen, teknologian kehittämisen, tutkimuksen ja kehityksen sekä logistiikan alalla. NATO:n kumppanuusohjelmat, kuten Partnership for Peace (PfP) -ohjelma, tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä puolustuksen alalla.

NATO-yhteistyöhön liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita, kuten turvallisuusvaatimukset ja erilaiset lainsäädännölliset ja hallinnolliset edellytykset. Suomalaisyritysten onkin tärkeää tutustua huolellisesti NATO:n toimintatapoihin ja vaatimuksiin ennen yhteistyön aloittamista.

Nato Business portal

Tämä portaali on suunniteltu ohjaamaan lukijoita eri NATO:n organisaatioiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Se on portti yksityiskohtaisempaan tietoon, joka on saatavilla kyseisten organisaatioiden verkkosivustoilla, ja joka saattaa vaatia turvallisuusluokituksen mukaisia tunnuksia.

NSPA

NSPA tarjoaa integroituja ratkaisuja logistiikan, toiminnallisen tuen ja järjestelmätuen sekä palveluiden osalta NATO:lle ja sen maille ja kumppaneille. Tuotteet ja palvelut ostetaan pääasiassa NATO-maiden liike-elämältä ja teollisuudelta. NSPA:n toimittajatietokantaan rekisteröityneet yritykset voivat tarjota tarjouksia NSPA:n tarpeisiin.

Kyber turvallisuus

NATO:in turvallisuutta uhkaavat kyberuhkat ovat monimutkaisia, tuhoisia ja pakottavia, ja niitä esiintyy yhä useammin. NATO tulee jatkossakin sopeutumaan muuttuvaan kyberuhkien maisemaan. NATO ja sen liittolaiset tarvitsevat vahvat ja kestävät kyberturvallisuuspuolustukset, jotta ne voivat täyttää liittouman keskeiset tehtävät, joita ovat kollektiivinen puolustus, kriisinhallinta ja yhteistyöllinen turvallisuus. Liittouman on oltava valmistautunut puolustamaan verkkojaan ja toimintojaan kasvavan kyberuhkien kehittymisen vaikutuksilta.