Kuva: Marjo Nieminen. Kuvassa Anne-Elina Palonen, Faith Ndulango ja Arja-Riikka Kataja

Oppisopimuskoulutus on osoittautunut hyväksi väyläksi rekrytoida uusia työntekijöitä tamperelaisessa muistisairaiden asumispalveluja tuottavassa Kontukodissa. Usein oppisopimus solmitaan harjoittelu- tai työssäoppimisjakson päätteeksi. Harjoittelut antavat työnantajalle mahdollisuuden bongata sopivat tyypit ja toisaalta opiskelija saa käsityksen siitä, ovatko työpaikka ja -kulttuuri itselle sopivat.

– Haluamme pitää kiinni hyvistä opiskelijoista, ja tarjoamme mahdollisuuden työllistymiseen valmistumisen jälkeen tai mahdollisuuden suorittaa tutkinto loppuun oppisopimuksella, kertoo Kontukodin palvelujohtaja Arja-Riikka Kataja.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:ssa lähihoitajaksi opiskellut Anne-Elina Palonen teki lähes kaikki lähihoitajaopintojensa työssäoppimisjaksot Konnussa ja työllistyi valmistumisensa jälkeen vakituiseen työsuhteeseen. Tansanialaistaustainen Faith Ndulango puolestaan aloitti TAKK:ssa hoiva-avustajakoulutuksen omaehtoisena opiskeluna, mutta työllistyi kesken opintojen Kontukotiin ja suoritti tutkinnon loppuun oppisopimuksella.

– Kontukodissa on hyvin oivallettu oppisopimuksen edut ja osataan hyödyntää sitä myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja kiinnittämisessä työyhteisöön, vahvistaa TAKK:n sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Marjo Skaffari-Koivistalho.

Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla on keskeinen rooli. Kyse on työelämälähtöisestä koulutusmuodosta, jossa suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tehden, työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuetaan teoriaopinnoilla oppilaitoksessa.

– Samaan aikaan ei voi olla liian monta koulutettavaa, jotta ohjaus pystytään järjestämään kunnolla, Kataja muistuttaa.

Kontukodissa on parhaillaan TAKK:sta oppisopimuksella kaksi, jotka opiskelevat lähihoitajiksi ja yksi, joka opiskelee hoiva-avustajaksi.

Kontu on koti

Kontukodin asukkaista suurin osa on vaikeasti tai keskivaikeasti muistisairaita. Asiakkaat ohjautuvat Tampereen kaupungin kautta. Suurin osa työntekijöistä on lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Työntekijät tulevat monenlaisilla taustoilla: Koukkuniemen Toukola-rakennuksessa sijaitsevassa Kontukodissa 40 työntekijästä kymmenen on maahanmuuttajia, äidinkieliä on 12. Monet ovat alanvaihtajia, jotka ovat aikuisena kouluttautuneet hoitoalalle.

Hierarkiaa ei ole vaan työntekijät, asukkaat ja omaiset sekä opiskelijat ovat kaikki tasaveroisia. Kaikki syövät samassa pöydässä, samaa ruokaa ja samoista astioista.

– Meillä ei puhuta hoitajista, koska se tarkoittaisi, että meillä on myös hoidettavia. Meillä on tasaveroisia toimijoita, jotka elävät yhdessä parasta mahdollista arkea. Meillä ei tunneta titteleitä.

– Olemme töissä asukkaiden kodissa, asukkaat eivät asu meidän työpaikalla, summaa Kataja Kontukodin toimintaperiaatteen.

Työntekijän arvomaailman on tärkeä kohdata Kontukodin arvomaailman kanssa. Tiiviin yhteistyön ansioista kouluttaja ja työpaikka oppivat tuntemaan toisensa ja kouluttajat osaavat suositella juuri Kontukotiin sopivia työssäoppijoita ja harjoittelijoita, joista saadaan sitten uusia osaavia työntekijöitä.

Opiskelijalähtöistä koulutusta

TAKK:ssa toteutetaan opiskelijalähtöistä toimintamallia, jonka ansiosta oppisopimus saadaan käynnistettyä tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

– Opiskelija kävi kertomassa, että työnantaja tarjoaa mahdollisuutta suorittaa koulutus loppuun oppisopimuksella. Kaksi päivää myöhemmin sopimusasiat ja kaikki muut järjestelyt oli tehty ja oppisopimus käynnistyi, kertoo koulutussuunnittelija Pirjo Tuuri-Lahtinen esimerkin joustavuudesta ja nopeudesta, jolla oppisopimuksia tehdään.

– Oppisopimus on työnantajan näkökulmasta helppo ja TAKK:sta saa aina tarvittaessa tukea ja apua, Kataja vahvistaa.

– Meillä on tavoitteena, että opiskelijat työllistyvät ja työnantajat saavat osaavia työntekijöitä. Silloin toteutuu myös TAKK:n yhteiskunnallinen tehtävä ammatillisena kouluttajana, kertoo Marjo Skaffari-Koivistalho.