Nato ei siten luultavimmin nouse vaalikamppailussa tärkeäksi kysymykseksi, koska päätös on jo tehty. Eduskuntavaaleihin 2023 lähdetään asetelmasta, jossa julkinen talous on ollut 7,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022 ja on 7,4 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023. Lisäksi inflaatiosta, sähkön ja energian hinnoista sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta on povattu isoja vaaliteemoja, joista puolueet kilpailevat. Oppositiopuolue kokoomus on ehdottanut noin miljardin euron veronkevennyksiä ansiotuloverotukseen. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan kyseiset toimet parantaisivat työllisyyttä. Hallituspuolue vasemmistoliitto on ehdottanut, että energiakriisissä tavanomaista suurempia voittoja tehneille energiayhtiöille asetettaisiin lisävero niin sanotuille windfall-voitoille.
Ajat muuttuvat
Se, kuinka ajat ovat muuttuneet ja yhteiskunnassa myös ajattelu on avartunut, kuvastuu ministeri Pekka Haavistossa, vai olisiko ollut mahdollista, että avoimesti miehen kanssa asuva ja naimisissa oleva mies olisi voinut nousta edes 80- tai 90-luvulla näin merkittävään asemaan? Nykyään on tärkeämpää olla asiantuntija, tai tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa, eikä kyse ole ihon väristä tai oman elämän valinnoista, kunhan ne eivät ole laittomia valintoja – joskin Suomen eduskunta on kyllä siinäkin näyttänyt useasti, että vaikka kansanedustaja jää kiinni vaikka petoksesta, ei se ole estänyt häntä jatkamasta poliittista uraansa.
Eikö suomalaisessa politiikassa tapahdu mitään
Aiemmin syksyllä 2022 uutisoitiin laajasti Fortumin epäonnistumista Uniper-kauppojen suhteen. Fortum päätti myydä tappiolla Uniperin Saksan valtiolle pitkän sinnittelyn jälkeen ja tämän myötä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen oli tiiviisti kommentoimassa asiaa mediassa Suomen valtion puolelta. Fortum oli jo aiemmin saanut runsaasti kuraa niskaansa sen ja Uniperin tekemistä investoinneista fossiiliseen kaasuun, joka taas osaltaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
Nyt kevään vaaleissa valitaan jälleen uudet henkilöt vastaamaan kansalaisten tulevaisuudesta, maan varallisuudesta, turvallisuudesta ja paljosta muustakin, onko sinulla siis varaa olla äänestämättä? Sillä jos et äänestä, et oikeastaan voi myöskään kritisoida päättäjien päätöksiä perustellusti.
Poliittinen työ on jatkuvaa
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) nosti Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry:n syyspiirikokouksessa Kolilla 5.11.2022 seuraavien hallitusneuvottelujen yhdeksi kärkihankkeeksi erityisen Itä-Suomi-ohjelman laatimisen. Ohjelmaan tarvitaan Heinäluoman mukaan panostukset Itä-Suomen liikenneyhteyksiin, teollisuuden toimintaedellytyksiin ja koulutukseen.
Europarlamentaarikko Heinäluoma painotti puheessaan, että EU-ohjelmia ja niiden varojen uudelleensuuntaamista tulee käyttää kaikessa laajuudessaan Itä-Suomen tasapainoisen kehitykseen turvaamiseen. Ilman hyvin suunnattuja kehittämistoimia, alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja uusia innovaatiota metsäteollisuuden rakennemuutos sekä Venäjä-kaupan täydellinen hiipuminen koettelevat maakuntaa tulevana vuosikymmenenä ankarasti.
– Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vientiteollisuuden kasvuluvut tältä vuodelta ovat lupaavia ja kertovat kyvystä uusiutua. Vaikeutuneesta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta teollisuuden vientiliikevaihdon kasvu Savo-Karjalassa on ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ollut hyvää. Pohjois-Savon liiton alueella viennin kokonaiskasvu oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana hieman yli 30 % ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueellakin hieman yli 16 % edellisvuodesta. Kun Venäjän osuus maakuntien yritysten viennistä oli vielä vuonna 2021 noin 10 %:n luokkaa, kehitys kertoo siitä, että korvaavia markkinoita on Savo-Karjalan alueella löydetty.
Toimivat lentoyhteydet sekä parantuvat rauta- ja maantieyhteydet ovat välttämättömiä alueen tulevalle hyvinvoinnille ja uusien työpaikkojen synnylle. Osaavan työvoiman saanti vaatii sekin ponnisteluja ja alueellisen yliopistoverkon ja ammattikorkeakouluverkko yhteistoiminnan vahvistamista. Osaavaa työvoimaa tarvitaan lisääntyvässä määrin jo toimivien yritysten työntekijöiksi, mutta Savo-Karjalan alueella on käynnistymässä ja suunnitteilla mittava joukko uusia investointeja, joiden kautta työvoiman tarve kasvaa entisestään. Merkittäviä investointeja Savo-Karjalan alueella on käynnissä tai käynnistymässä niin matkailun, biotalouden, metsäteollisuuden ja elintarviketuotannon alalla.
– Koko Suomen tulevalle hyvinvoinnille tärkeitä ratkaisuja ovat ajankohtaiset metsäpäätökset. Savo-Karjalan osalta näiden päätösten merkitystä lisää se, että Pohjois-Savon pinta-alasta noin 83 % ja Pohjois-Karjalan noin 89 % on metsää. Luonnon ennallistamisen liittyvät hankkeet on vietävä viisaasti lävitse niin, että metsäpäätöksenteko säilyy Suomessa. Kun koko Suomen pinta-alastakin noin 75 % on metsiä ja monissa muissa maissa puhutaan alle 20 %:n metsäalasta, on selvää, että metsäratkaisut ovat suomalaisten hyvinvoinnille erityisen tärkeitä. Suomen kansallista etua pitää kaikkien poliitikkojen olla valmis puolustamaan, Heinäluoma muistutti.
Myös sähkölaskujen hintakehityksen taittaminen on Heinäluoman mielestä kaikkien eurooppalaisten päättäjien tehtävänä vielä tämän syksyn sikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen aiheuttama energian hinnan kallistuminen, kun koettelee niin teollisuuden toimintamahdollisuuksia kuin kotitalouksien elinkustannuksia koko Euroopassa.
– EU-neuvostolta odotetaan kiireellisiä päätöksiä, jossa sähkömarkkinoiden toimintaan puututaan säätämällä sähkön ja maakaasun enimmäishinnoista. Samaten energiayhtiöiden perusteettomiin ylisuuriin voittoihin on puututtava. Tästä kertyvillä tuloilla on autettava vaikeuksissa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä, Heinäluoma painotti.