Suomalaiset suhtautuvat vastuullisuuteen länsieurooppalaisesti. Ja vaikka yhteisöllisyys on muuttunut enemmän siitä vanhasta me-ajattelusta kohti minä-ajattelua, vastuullisuus tunnustetaan Euroopassa kohtuullisen hyvin. Se, mitä vastuullisuus sitten kenellekin tarkoittaa voi olla paljonkin eri asioita – voit katsoa vastuullinensuomi.fi sivustolta tarkemmin kansainvälisiä vastuullisen määritteitä, mutta jokainen meistä voi tehdä oman yksinkertaisen osansa oman vastuullisuutensa jat tulevaisuuden eteen.

Sosiaalinen vastuu

Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistämme. Mutta kuten lentokoneessakin ohjeistetaan, meidän tulee ensiksi huolehtia itsestämme, omasta kehostamme ja mielestämme. Kun me voimme hyvin, voimme jakaa ”hyvää” sosiaalisuuttamme myös lähipiiriimme. Esimerkiksi huomioimalla heidät muutenkin kuin vain erikoispäivinä. Puhuminen ja kuunteleminen eivät maksa mitään muuta kuin aikaa, mutta parhaimmillaan saavat aikaiseksi nimenomaan sitä sosiaalista hyvinoloa. Samalla voit miettiä siinä partneriasi kuuntelemassa, voisitko yllättää hänet muutenkin – esimerkiksi kuuntelemisen tuloksena käydä lovebuddy.fi hakemassa jotain henkilökohtaista, josta on teille molemmille iloa.

Sosiaalinen vastuu on sitä, että välitetään toisista ihmisistä, otetaan heidät huomioon, muistetaan välillä myös me-ajattelu, eikä aina vain mennä sillä minä-ajattelulla. Ajatellaan myös hetki ”minä teen”, eikä vain ”joku tekee”.

Sosiaalinen vastuu on välittämistä

Yrityksen sosiaalinen vastuu tarkoittaa muun muassa vastuuta omasta henkilöstöstä, kuten työterveydestä ja -turvallisuudesta, osaamisesta ja tasa-arvosta. Välillisesti sosiaalista vastuuta kannetaan myös alihankkijoiden ja tavarantoimittajien työntekijöiden työoloista. Tätä samaa voi meistä jokainen jatkaa omassa elämässään, ja näin pelkkien sanojen sijasta, oikeasti myös tehdä jotain. On helppoa nostaa jokin epäkohta esiin, mutta parempi olisi tehdä edes jotain pientä hyvää. Kun sadat tuhannet tekevät jotain pientä hyvää, syntyy jo paljon hyvää.

Vastuullinen kuluttaminen

Kuvittele itsesi ostamassa tomaatteja ison marketin vihannesosastolla. Tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja: suuria ja edullisia hollantilaisia tomaatteja, pienempiä ja hieman kalliimpia, naapuripaikkakunnalla tuotettuja sekä kauempaa Suomesta tuotuja, edellisiä hieman hintavampia luomutomaatteja. Mitkä tomaateista päätyvät sinun ostostesi joukkoon? Miksi?

Kaikessa kuluttamisessamme emme edes aina huomaa valintojamme. Syömme jouluna riisipuuroa ajattelematta, että eihän Suomessa voi edes viljellä riisiä, ja käytämme päivittäin älypuhelimia, joista suurin osa on valmistettu kaukana Aasiassa.

Vastuullinen kuluttaja toimii kokonaisvaltaisesti, huomioimalla mahdollisuudet ja miettimällä ostamista aina tarpeen kautta. Lähtökohtana on aina arvioida, mitä oikeasti tarvitsee, ja mistä tarvitsemansa voisi saada. Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalin hukkaamista ja jätteen syntymistä vältetään. Kukin meistä voi vaikuttaa tehokkaaseen kiertotalouteen yksinkertaisilla ratkaisuilla kuten korjaamalla tai korjauttamalla rikkinäiset vaatteet ja tavarat, kierrättämällä tarpeettomia tavaroita kirpputoreilla tai lahjoittamalla niitä hyväntekeväisyyteen sekä suosimalla ympäristöystävällisiä materiaaleja

Kierrättämisen helppous

Me olemme tottuneet kierrättämään lasia, muovia ja paperia. Olemme myös oppineet viemään huonekalut kierrätyskeskuksiin, mutta siitä huolimatta kaikkea tätä päätyy myös paljon kaatopaikoille, miksi? Suurin yksittäinen syy on laiskuus – on niin helppoa viedä vain roskat roskiin, miettimättä mitä oikeasti on tekemässä. Roskien lajittelu on hyvä tapa opetella jo pienenä. Se saattaa tuntua turhauttavalta, kun samalla televisiosta näkee luonnonkatastrofeja muualla maailmassa tai sodan runtelemia kaupunkeja esimerkiksi Syyriassa tai Afganistanissa – mutta vastuullisuus lähtee meillä itsestämme, me teemme omat päätöksemme. On helppoa olla tekemättä mitään ja hakea siihen ”valtuutus” muualta, mutta niin ei pidä tehdä.

Me elämme etuoikeutetussa asemassa. Meidän ei tarvitse pelätä luoteja tai pommeja, nälänhätää tai veden loppumista. Me voimme kohtuullisen hyvin luottaa yhteiskuntaamme, ehkä siis voimme antaa myös oman osamme sille, auttamalla ympäristöämme kohtaamaan tulevaisuuden vihreämpänä. Pienikin, yksinkin, teko auttaa.

Tulevaisuus tulee jokatapauksessa

Tulevaisuus tulee, teet mitä teet tai jätät tekemättä. Mitä useampi meistä huomioi oman tekemisensä ja sen vaikutukset, sitä paremmin maapallo pärjää meidän kanssamme. Kukaan ei pakota sinua tekemään päätöksiäsi, teet ne itse – millaisen päätöksen teet seuraavaksi?