Suomalaiset ovat maailmalaajuisessa mittakaavassa kovin pihiä joulukansaa, käy ilmi yli 23 000 kotitalouden kulutustottumuksia kartoittavasta Ferratumin joulubarometrista. Suomi on yksi maista, joissa jouluun käytetään kuukausituloihin suhteutettuna vähän rahaa – täällä kuukausituloista keskimäärin vain 11 % suunnitellaan sijoitettavan jouluun. Suomen kanssa samassa säästäjien joukossa ovat Tanska (13 %), Saksa (10 %) ja Alankomaat (10 %). Tutkimuksen mukaan eniten jouluun käyttävät kotitalouden tuloihin suhteutettuna Meksiko (48 %), Brasilia (38 %), Romania (29 %) ja Bulgaria (25 %).
– Suomalaiset suunnittelevat käyttävänsä melko vähän kotitalouden tuloista jouluun. Suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on viime vuoteenkin nähden melko maltillista, sillä kulutus on pienentynyt nykyiseen 11 prosenttiin viime vuoden 12,3 prosentista, kertoo Outi Päivinen, Ferratumin Suomen-maajohtaja.
Ferratum toteutti jo yhdeksännen peräkkäisen maailmanlaajuisen barometrinsä, joka tarkastelee kuluttajien suunnitelmia joululle ja talvelle. Barometri toteutettiin yli 23 000 kotitaloudelle 19 maassa, mikä tekee siitä Ferratumin toistaiseksi suurimman tutkimuksen.
Tutkimus tukee myyttiä säästäväisistä saksalaisturisteista
Tämän vuoden tulokset kertovat, että 21 % vastaajista suunnittelee käyttävänsä enemmän rahaa kuin edellisenä jouluna, ja 43 % sanoo käyttävänsä yhtä paljon kuin edellisenä vuonna.
Kulutuksen suunniteltua suuruutta määrittää eritoten eri maiden kansalaisten matkustusinto joulusesongin aikana. Brasilialaiset ja romanialaiset ovat valmiita käyttämään suhteellisesti eniten rahaa matkustamiseen jouluna, jopa 27 % kuukausiansiostaan, kun taas vastaajat Puolasta, Latviasta ja Alankomaista ovat valmiita sijoittamaan vain 10–13 % ansioistaan matkustamiseen.
71 % australialaisista vastaajista, 56 % kanadalaisista vastaajista ja 39 % tanskalaisista vastaajista ovat valmiita maksamaan yli 100 euroa hotelliyöstä, kun taas saksalaiset (70 %), romanialaiset (33 %) ja virolaiset (28 %) suosivat edullisempaa AirBnB-vaihtoehtoa.
Vaatetus on suosituin joululahja, uudenvuodenlupauksissa korostuvat rakkaimmat
69 % vastaajista kertoi, että ajanvietto perheen ja lähimmäisten kanssa on heille joulussa tärkeintä. Tutkimuksen mukaan 18 % arvostaa joulun juhlintaa ja henkeä enemmän kuin lahjojen saamista tai talviurheilun harrastamista.
Suosituin lahja jouluna 2018 on vaatetus – 16 % vastaajista kertoo, että heidän joulusuunnitelmiinsa kuuluu vaatteiden osto. Lelut ja pelit (10 %), makeiset (9 %) sekä erilaiset lomanviettoaktiviteetit (8 %) olivat muita suosittuja vaihtoehtoja. Tutkimuksen mukaan 52 % vastaajista kattaa joulusta aiheutuvat kulut säästöillään, ja 23 % sanoo kattavansa ne osittain Ferratumin lainoilla ja 13 % suunnittelee käyttävänsä luottokortteja.
Barometrin mukaan 18 % vastaajista sanoo, että heidän uudenvuodenlupauksensa liittyvät ajan viettämiseen rakkaimpien kanssa. 14 % kertoo haluavansa matkustaa enemmän ja 13 % kertoo haluavansa remontoida kotinsa. Urheilu ja terveelliset elämäntavat ovat myös korkealla listalla, sillä 12 % vastaajista sanoo haluavansa kuntoilla enemmän.
– Joulu on suomalaisille aikaa rauhoittumiseen. Silloin vietetään aikaa perheen ja läheisten kanssa, ja nautiskellaan ja herkutellaan. Matkustelu kohdistuu lähinnä sukulaisten luo. Kansainvälisesti uudenvuodenlupaukset ovat erittäin perinteisiä. Yllättäjänä listalla on se, että moni suunnittelee jo nyt kodin remontointia ensi vuodelle, mikä kertoo vahvasta luotosta talouteen ja talouden kasvuun, Outi Päivinen kertoo.
Näin Ferratumin joulubarometri 2018 toteutettiin
- Tutkimukseen osallistui yli 23 000 kotitaloutta, joiden keskimääräinen koko oli 2,9 henkilöä. Vastaajat olivat 18–61-vuotiaita ja 57 % heistä oli naisia. Kotitalouksien käytettävissä olevien nettotulojen keskiarvo oli 866–3861 euroa.
- Vastaajilta kysyttiin demografiset tiedot, käytettävissä olevat kuukausitulot, paljonko he käyttävät rahaa jouluun, mihin aktiviteetteihin rahaa käytetään, ja käyttävätkö he AirBnB-majoitusta tai hotellia matkustaessaan jouluna.
- Tutkimus teetettiin nimettömästi. Tulot ilmoitettiin paikallisessa valuutassa. Kulutus laskettiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kunkin maan ostovoima huomioon ottaen.