Syksyn 2025 Pk-yritysbarometri maalaa varovaisen toiveikkaan kuvan Suomen pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuudesta. Suhdannenäkymät ovat nousseet hieman viime keväästä, ja yritysten odotukset ovat kokonaisuudessaan paremmat kuin vuosi sitten. Vaikka talous on yhä haasteiden edessä, matalana pysynyt inflaatio ja korkotason lasku ovat luoneet myönteistä liikehdintää, erityisesti rakennusalalla, joka on kärsinyt pitkään vaikeasta tilanteesta. Tämä kehitys antaa viitteitä siitä, että talouden suuri elpymisliike saattaa olla käynnistymässä, mikä on kriittisen tärkeää koko kansantalouden kannalta. Elinkeinoministeri Sakari Puisto korostaa, että juuri pk-yritysten elinvoima on avainasemassa, sillä ne toimivat talouden kasvun, työllisyyden ja investointien moottoreina. Vaikka suunta on oikea, suhdannetilannetta seurataan yhä varovaisin mielin, koska talouden elpyminen on olennaisesti riippuvainen yksityisen kulutuksen vahvistumisesta, johon liittyy edelleen epävarmuutta.

Monilla pk-yrityksillä on takanaan pitkä ja haastava ajanjakso, jolloin kysyntä on hiipunut ja kannattavuus heikentynyt. Vuosien ajan jatkunut epävarmuus on muokannut yritysten toimintaympäristöä, ja monet ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä. Nyt ilmaan on tullut uudenlaista toivoa, kun taloudelliset indikaattorit näyttävät kääntyvän hitaasti mutta varmasti parempaan suuntaan. Pk-yritysbarometrin tulokset heijastavat tätä tunnetta, sillä useampi yrittäjä ennakoi tilanteen paranevan kuin heikkenevän. Tämä muutos kertoo paitsi taloudellisesta dynamiikasta, myös yrittäjien sisukkaasta asenteesta, joka on elintärkeä Suomen kaltaisessa pienessä, avoimessa taloudessa.

Syksyn barometriin vastasi peräti 4 200 yritystä, mikä antaa kattavan kuvan pk-sektorin tilasta. Kysely, jonka toteuttavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö, toimii tärkeänä mittarina, joka ohjaa sekä yritysten omaa päätöksentekoa että valtion talouspolitiikkaa. Vastausaika kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin osuu ajankohtaan, jolloin taloudessa oli jo havaittavissa selkeämpiä merkkejä elpymisestä. Tästä huolimatta monet haasteet ovat edelleen läsnä, ja niiden ratkaiseminen vaatii yhä poliittisia toimia ja yritysten omaa sopeutumiskykyä.

Investointihalukkuus ja rekrytointiaikeet

Vaikka pk-yritysten yleiset talousnäkymät ovat piristyneet, investointihalukkuus on edelleen vaatimattomalla tasolla. Investointien lisäämistä harkitsevia yrityksiä on vähintään yhtä paljon kuin niitä, jotka odottavat investointien vähenevän. Poikkeuksen tekee teollisuus, jossa investointien lisäämistä odottavien yritysten määrä ylittää vähenemistä ennakoivien yritysten määrän. Tässä suhteessa on tärkeää muistaa, että investointien jarruttelu heijastaa usein pitkään jatkunutta taloudellista epävarmuutta ja vaikeita aikoja. Yritykset ovat joutuneet varomaan isoja taloudellisia riskejä, ja tämä varovaisuus ei poistu yhdessä yössä. Investointien vähäisyys on huolestuttavaa, koska ne ovat kriittisiä pitkän aikavälin kasvulle ja kilpailukyvylle. Ilman uusia investointeja Suomen on vaikea pysyä mukana globaalissa kilpailussa.

Sitä vastoin rekrytointiaikeet ovat näyttäneet vahvistuneen selvästi viime keväästä. Vaikka valtaosa eli 75 % pk-yrityksistä aikoo pitää henkilöstömääränsä ennallaan, 14 % suunnittelee henkilökunnan lisäämistä, kun taas 11 % odottaa sen vähenevän. Tämä positiivinen kehitys kertoo luottamuksesta tulevaan kysyntään ja taloudelliseen elpymiseen. Työvoiman saatavuus on edelleen keskeinen haaste monille yrityksille, ja rekrytointihalukkuuden kasvu on merkki siitä, että kysyntä ammattitaitoisesta työvoimasta on jälleen nousemassa. Positiivinen työllisyyskehitys on myös olennaista talouden kokonaiskuvan kannalta, sillä se vahvistaa yksityistä kulutusta ja luo lisäpotkua talouskasvulle.

• Rakennusalan tilanne on helpottumassa
• Teollisuus investoi edelleen
• Rekrytointiaikeet kasvussa
• Työllisyyden kehitys vaikuttaa suoraan yksityiseen kulutukseen
• Vahvistuva luottamus tulevaisuuteen

Viime aikoina on ollut havaittavissa monia merkkejä siitä, että talous on kääntymässä hitaaseen mutta varmaan nousuun. Korkojen lasku ja inflaation tasaantuminen ovat tuoneet helpotusta yritysten toimintaympäristöön. Vaikka investointihalukkuus on vielä vaatimattomalla tasolla, rekrytointiaikeiden kasvu antaa toivoa. Pk-yritykset ovat Suomen talouden perusta, ja niiden kyky sopeutua ja kasvaa on ratkaisevaa. On tärkeää, että yrityksille tarjotaan riittävästi tukea, jotta ne voivat ottaa riskejä ja investoida tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvuhakuisten yritysten näkymät ovat säilyneet vahvoina, mikä on myönteinen signaali tulevaisuuden kannalta.

Tullipolitiikka ja kansainvälinen kilpailu

Kansainvälisen kaupan ympäristö on tuonut lisähaasteita pk-yrityksille, sillä Yhdysvaltojen tullipolitiikka on kiristänyt kauppasuhteita ja nostanut kustannuksia. Vain hieman yli kymmenesosa pk-yrityksistä raportoi, että kansainvälinen tullipolitiikka tai muut kaupan rajoitteet ovat aiheuttaneet kohonneita kustannuksia. Lisäksi lähes joka kymmenes on kohdannut tullien seurauksena aiempaa kireämpää kilpailua. Tämä tilanne on aiheuttanut harmaita hiuksia yrittäjille, koska se heikentää ennakoitavuutta ja tekee kansainvälisille markkinoille laajentumisesta haastavaa. Epävarmuus on pahin este investoinneille, ja Juhana Brotheruksen, Suomen Yrittäjien pääekonomistin mukaan, tullitasot, kuten Yhdysvaltojen asettama 15 %:n taso, ovat merkittävä haitta monille suomalaisille yrityksille. Yritykset tarvitsevat ennustettavampaa ja esteettömämpää kauppaympäristöä, jotta ne voivat laajentua ja investoida turvallisesti.

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on ollut pitkään laskusuunnassa, mutta tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että tilanne on tasaantumassa. Yli kolmannes yrityksistä ilmoittaa olevansa joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuinen. Erityisesti niiden yritysten osuus, jotka kasvavat ”mahdollisuuksien mukaan”, on noussut hieman viime vuoden pohjalukemista. Vaikka tämä on positiivinen merkki, kokonaisuutena kasvuhakuisuus on edelleen vaatimattomalla tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tämä kertoo siitä, että vaikka yritysten näkymät ovat parantuneet, ne suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisesti eivätkä ole valmiita ottamaan suuria riskejä.

• USA:n tullipolitiikka kiristää kauppaa
• Kustannukset ja kilpailu kovenevat
• Kasvuhakuisuus tasaantuu
• Epävarmuus hidastaa kansainvälistymistä
• Nuorten yritysten näkymät ovat vahvat

Kasvuhalukkuus on elintärkeä Suomen taloudelle, sillä kasvuyritykset kehittävät uusia innovaatioita, luovat työpaikkoja ja toimivat koko talouden moottoreina. Vaikka kasvuhakuisuus onkin vaatimatonta, on myönteistä, että nuorten pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Tämä osoittaa, että Suomessa on edelleen yrittäjyyshenkeä ja halua ottaa riskejä. Juhana Brotheruksen mukaan Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja rohkeutta, jotta talous voi saavuttaa täyden potentiaalinsa ja luoda uutta vaurautta.

T&K-toiminnan rooli ja rahoitushaasteet

Yritysten menestys ja kasvu nojaavat vahvasti osaamiseen, uuteen tietoon ja innovaatioihin. On rohkaisevaa, että joka neljäs pk-yritys ilmoittaa harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa (T&K). Tämä on erityisen yleistä teollisuudessa, jossa peräti 37 % yrityksistä on aktiivisia T&K-toiminnassa. Myös tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, sillä viisi prosenttia niistä pk-yrityksistä, joilla ei vielä ole T&K-toimintaa, suunnittelee sen käynnistämistä seuraavan vuoden aikana. Tämä osoittaa selkeän halun panostaa tulevaisuuteen ja parantaa kilpailukykyä. Elinkeinoministeri Puisto näkee tämän kehityksen myönteisenä signaalina ja korostaa T&K-panostusten tärkeyttä tuottavuuden ja kasvun lisäämiseksi. Suomella onkin hallitustason tavoite nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, josta kaksi kolmasosaa tulee yrityksiltä ja yksi kolmasosa julkiselta puolelta.

Julkinen rahoitus on avainasemassa T&K-toiminnan tukemisessa. Yleisimmät rahoituslähteet ovat paikallis- ja alueelliset viranomaiset, kuten ELY-keskukset, sekä valtakunnallinen Business Finland. Nämä toimijat auttavat yrityksiä saamaan rahoitusta ja tukea innovaatiohankkeisiinsa, jotka ovat usein riskialttiita ja vaativat suuria alkuinvestointeja. Tuki on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joilla ei välttämättä ole pääsyä laajoihin rahoitusmarkkinoihin. Vaikka T&K-panostukset ovat kasvussa, yritysten rahoitusympäristössä on edelleen haasteita. Pk-yritysbarometrin mukaan 43 % rahoitusta tarvinneista yrityksistä ei ole saanut tai hakenut sitä tarpeesta huolimatta, mikä on huomattava nousu vuoden 2021 kevään lukuun (25 %) verrattuna.

• Osaaminen ja innovaatiot ovat kasvun perusta
• Joka neljäs pk-yritys tekee T&K-toimintaa
• Julkinen rahoitus tukee T&K-panostuksia
• Rahoituksen saatavuudessa edelleen haasteita
• Finnveran rooli takaajana korostuu

Tästä haasteesta huolimatta yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt, ja käyttöpääoman tarve on jopa vähentynyt. Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola kannustaa yrityksiä hyödyntämään tilaisuutta ja käynnistämään tulevaisuuteen suuntaavia investointeja. Ne ovat hänen mukaansa tärkein keino varmistaa kasvu ja kilpailukyky. Juuri nyt on otollinen hetki investoida, koska kysyntä Suomen lähimarkkinoilla on kasvussa, osaavaa työvoimaa on saatavilla ja korkotaso on alhainen. Finnveraa tarvitaan yhä useammin pankkilainojen takaajaksi, mikä korostaa sen merkitystä erityisesti kasvuhakuisille yrityksille. Pk-yritysten omavaraisuus on kuitenkin vahvistunut ja yhä useampi yritys on velaton. Finnvera rohkaisee myös velkarahoituksella kasvamiseen ja viennin laajentamiseen uusille markkinoille. On kuitenkin tärkeää, että pk-yritykset tuntevat riittävät tavat suojautua viennin riskeiltä.