Suomessa alle puolet työntekijöistä kokee saaneensa riittävän perehdytyksen tietoturvaan työpaikallaan. LähiTapiolan 11.6.2025 julkaistu kyselytodistus kertoo, että vain 43 % työntekijöistä kokee, että tietoturvasta keskustellaan riittävästi työyhteisössä. Tämä herättää kysymyksen, miksi perehdytys jää monessa paikassa riittämättömäksi ja miten tähän voidaan vaikuttaa.

Tietoturvan merkitys korostuu nykypäivän digitalisoituneessa työelämässä. Kyselyn mukaan vain alle kolmannes (noin 30 %) työntekijöistä on saanut koulutusta viimeisen vuoden aikana, mikä ei vastaa kybermaailman kiihtyvää uhkakehitystä. Tämä tilanne vaatii johdolta ja organisaatiokulttuurilta rohkeutta tuoda aihe esiin.

Nykytilan kuvaus

Työelämässä esiintyy suuri ero teknisen riskienhallinnan ja työntekijöiden kokemuksen välillä. Vaikka yritykset tunnistavat kyberuhkat ja investoivat suojaukseen, monet työntekijät kertovat, etteivät tunne tietoturvan olevan osa arkea. Tämä johtaa turvattomaan olotilaan, vaikka teknologia olisi kunnossa.

Kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää painottaa keskustelun merkitystä: “Tietoturvasta pitää puhua säännöllisesti johtoportaasta tekijätasolle, jotta se iskostuu osaksi työpaikan kulttuuria” Epäjohdonmukainen viestintä voi estää turvatoimien vastaavan työntekijöiden kokemuksia.

Koulutuspula

Kyselyyn vastanneista alle kolmannes (suunnilleen 30 %) oli saanut koulutuksen tietoturvasta viimeisen vuoden aikana. Järvenpää muistuttaa, että vaikka kerran vuodessa järjestettävä koulutus on hyvä alku, digitaalisen uhkakentän muuttuessa sen teho ei riitä.

Asiakaspalvelijoiden on pysyttävä ajan tasalla huijauksista ja sovelluskehittäjien uhkista kehitysympäristöissä. Tämän vuoksi organisaatioiden tulisi järjestää säännöllisempää, kontekstiin sovellettua koulutusta ja ajankohtaisten uhkien läpikäyntiä.

Uhkatietoisuus

Arjen katsaus -kyselyn mukaan 36 % työntekijöistä tiesi, mitkä kyberuhat koskettavat omaa työtään, ja vain 32 % tiesi, miten toimia kyberhyökkäyksen kohdatessa. Tämä osoittaa, että uhkatietoisuus ja varautuminen eivät ole riittäviä työyhteisöissä.

Kyberturvasta keskustellaan usein vain tiimien sisällä, mikä jättää suurimman osan henkilöstöstä tietämättömiksi. Järvenpää ehdottaa, että organisaatiot eivät pelkästään pelottele työntekijöitä, vaan kertovat myös onnistumisista ja konkreettisista torjuntatoimista.

Tilannekuvan hyödyntäminen

Kyberturvallisuuskeskuksen viimeaikainen viikkokatsaus kertoo, että huijaus- ja tietojenkalasteluyritykset ovat edelleen vakava uhka suomalaisille organisaatioille. Tämä korostaa tarvetta päivittää koulutusmateriaalit vastaamaan nykyisiä hyökkäysmuotoja.

Huhtikuussa 2025 julkaistu “Kyberturvallisuus Suomessa” ‑selvitys tarjoaa kokonaiskuvan vuoden 2024 kybertapahtumista, mukaan lukien tietomurrot ja palvelunestohyökkäykset. Näiden pohjalta voidaan rakentaa realistisia case-esimerkkejä perehdytykseen.

Lomakauden erityishaasteet

Kesän lähestyessä yleensä lomittajien ja kesätyöntekijöiden perehdytykseen panostetaan vähemmän, mikä pahimmillaan heikentää organisaation turvallisuuskulttuuria. Järvenpää muistuttaa, että epäkokeneet työntekijät eivät tunnista harharakenteita, mikä hyödyttää kyberrikollisia.

Loma-ajan rekryjen perehdytys tulisi sisältää paitsi tekniset ohjeet, myös toiminnalliset skenaariot ja vastauspolut poikkeustilanteisiin. Lokeroimaton perehdytys jättää heidät alttiiksi manipuloinnille.

Ohjenuorat

• Ota tietoturva puheeksi: kannusta keskustelua johdon ja työntekijöiden välillä, palkitse viestinnästä.
• Järjestä oppimista: käytä kumppaneita, e‑oppia ja mahdollisuutta käyttää työaikaa opiskeluun.
• Perehdytä poikkeukset: käy läpi normaaleja prosesseja, tunnista riskit ja varmista, että kaikki tietävät, miten reagoida .

Näiden avulla työpaikat voivat käyttää vastaavia lähestymistapoja kuin henkilöturvallisuudessa – rutiini ja näkyvyys luovat turvaa.

Johtopäätös

LähiTapiolan tuoreen kyselyn mukaan alle puolet suomalaisista kokee saaneensa riittävän perehdytyksen tietoturvaan. Teknisten suojausten rinnalla tarvitaan kulttuurista muutosta: tietoturvasta on puhuttava ja opittava systemaattisesti.

Tietoturvariskit kehittyvät nopeasti, joten kertaluonteinen koulutus ei riitä. Lisäkoulutus, käytännönläheinen perehdytys ja viestinnän lisääminen voivat tuoda tarvittavan hyppäyksen organisaatioiden kykyihin suojautua digitaalimaailman uhkilta.