Suomi valmistautuu vuosikymmenen keskeisiin kehityssuuntiin, jotka muovaavat yhteiskuntaa, taloutta ja arkea myös vuonna 2026. Uusi Megatrendit 2026 -selvitys nostaa esiin neljä merkittävää megatrendiä, joiden vaikutukset ovat laajat ja pitkäkestoiset. Nämä kehityskulut koskettavat niin yrityksiä, julkista sektoria kuin jokaisen kansalaisen tulevaisuutta. Samalla ne haastavat perinteiset toimintatavat uudistumaan ja tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaiseen ajatteluun ja toimintaan.

Sitran Megatrendit 2026 -raportti julkaistaan virallisesti 15. tammikuuta, ja se tarjoaa ajantasaisen katsauksen siihen, missä Suomella on mahdollisuus menestyä ja missä kohtaa on oltava valppaana. Megatrendien tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan ymmärtää pitkän aikavälin muutoksia ja valmistautua niihin proaktiivisesti.

Pitkäikäinen yhteiskunta

Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan ennen. Ikääntymisen myötä syntyy monia mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Pitkäikäinen yhteiskunta tarkoittaa sitä, että yhä useampi elää terveenä ja aktiivisena pitkälle vanhuuteen saakka. Tämä kehityssuunta edellyttää muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, työmarkkinoihin sekä arjen toimintakulttuuriin.

Väestön vanheneminen ei ole vain demografinen fakta, vaan se muuttaa myös resursseja ja odotuksia. Työurat pitenevät, mutta samalla tarvitaan uusia tapoja tukea ylöspidetyttä elämänlaatua ja hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa. Suuntana on ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus, jossa eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä arvostetaan. Tämä tarkoittaa myös panostuksia siihen, että vanhempi sukupolvi voi elää mielekästä elämää ja osallistua yhteiskuntaan aktiivisesti, eikä vain olla eläkkeellä syrjässä.

Pitkäikäisyys luo mahdollisuuksia elintapojen, asumisen ja palveluiden innovaatiolle. Samalla se kuitenkin asettaa paineita julkisen talouden kestävyydelle, kun hoiva- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa ja eläkemenot painavat julkista budjettia. Nämä trendit pakottavat myös kaupungit ja kunnat suunnittelemaan elinvoimaista arkea, joka palvelee kaikenikäisiä asukkaita.

Demokratia murroksessa

Toinen megatrendi koskee demokratian tilaa ja roolia niin Suomessa kuin globaalisti. Demokratia ei ole staattinen tila, vaan se vaatii jatkuvaa hoivaa, puolustamista ja uudistamista. Viime vuosien tapahtumat maailmanpolitiikassa, kuten kansainväliset jännitteet ja informaatiotulvan kasvu, ovat kasvattaneet keskustelua demokratian hauraudesta ja sen tulevaisuudesta.

Demokratian voima mitataan nyt niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Suomessakin keskustellaan siitä, miten kansalaisosallistumista voidaan vahvistaa ja miten demokratiaa voidaan kehittää vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Demokratian uudistaminen voi tarkoittaa uudenlaisia osallistumisen muotoja, kuten demokratiainnovaatioita, joissa teknologiaa hyödynnetään päätöksenteon avoimuuden ja kansalaisvaikuttamisen lisäämiseksi.

Yksi keskeinen haaste on rakentaa kestäviä informaatioympäristöjä, joissa totuuteen perustuva keskustelu saa tilaa ja väärän tiedon levittäminen ei heikennä luottamusta instituutioihin. Tämä ei ole vain tekninen ongelma, vaan yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii yhteistyötä mediakentän, koulutusjärjestelmän ja kansalaisten välillä.

Ympäristökriisi ja sopeutuminen

Kolmas megatrendi on ympäristökriisi, joka ei enää ole hypoteesi tulevaisuudesta, vaan konkreettinen nykyhetken haaste. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnon kantokyvyn rajat vaikuttavat jokapäiväiseen elämään, talouteen ja turvallisuuteen.

Ympäristökriisin tunnustaminen tarkoittaa sitä, että sopeutuminen ja uudistuminen ovat välttämättömiä. Sopeutuminen ei ole vain tekninen kustannus, vaan mahdollisuus luoda kestävämpiä toimintamalleja ja uudistaa tuotannon sekä kulutuksen käytäntöjä. Suomen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi keskittyy muun muassa energiatehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vastuulliseen resurssien käyttöön.

Yrityksillä on tässä kehityksessä merkittävä rooli, sillä niiden innovoinnin kautta voidaan löytää ratkaisuja, jotka palvelevat sekä kilpailukykyä että ympäristövastuuta. Julkinen sektori voi tukea tätä ohjaamalla rahoitusta kestäviin ratkaisuihin ja kannustamalla vastuullisuuteen esimerkiksi verotuksellisilla kannusteilla ja lainsäädännöllä.

Tekoäly muuttaa kaiken

Neljäs megatrendi on tekoäly, jonka vaikutus tuntuu jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Tekoälyn kehitys on nopeaa ja sen sovellukset yleistyvät eri aloilla. Se ei ole enää vain tulevaisuuden visio – tekoäly on osa arkea tänään.

Suomella on vahva perusta tekoälyn tutkimuksessa, digitalisaatiossa ja osaamisessa. Tämä tarjoaa kilpailuetua, mutta samalla tekoälyn käyttöönottoon liittyy eettisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. On tärkeää, että tekoälyn hyödyntäminen tehdään vastuullisesti ja näkemyksellisesti, jotta sen tuomat hyödyt voidaan maksimoida ilman, että se lisää eriarvoisuutta tai syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilla.

Tekoäly voi esimerkiksi parantaa palveluiden saatavuutta, tehostaa tuotantoa ja auttaa ratkomaan monimutkaisia globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta tai terveydenhuollon resurssipulaa. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tekoälyjärjestelmät ovat läpinäkyviä ja että niiden vaikutuksia seurataan jatkuvasti, jotta ne palvelevat yhteiskuntaa mahdollisimman laaja-alaisesti.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Tässä megatrendien valossa Suomi on monella tapaa vahvoilla. Meillä on korkeasti koulutettu väestö, toimiva demokratia ja kyky innovoida. Samalla meidän on tunnustettava ne jännitteet ja riskit, jotka liittyvät nopeasti muuttuvaan maailmaan.

Valmistautuminen tulevaan vaatii kokonaisvaltaista ennakointia ja yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Tämä tarkoittaa, että julkinen sektori, yritykset ja kansalaiset tekevät tiivistä yhteistyötä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi on tärkeää, että jokainen toimija omaksuu ennakoivan ajattelutavan ja etsii aktiivisesti mahdollisuuksia uudistumiseen.

Keskeiset megatrendit 2026

• Pitkäikäinen yhteiskunta: väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset hyvinvointiin
• Demokratian murros: demokratian uudistaminen ja informaatioympäristöjen vahvistaminen
• Ympäristökriisi: sopeutuminen ja luonnon elinvoiman lisääminen
• Tekoäly: vastuullinen ja näkemyksellinen käyttöönotto