HTM Piia Törhönen-Sirviön väitöstutkimuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva yritystukiprosessista ja tuen takaisinperintäprosessista. Yritystuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen pohjautuvat erityisesti kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, joiden on kuitenkin pysyttävä EU-oikeuden asettamissa hyväksyttävyyden rajoissa.

Takaisinperintään johtavat virheet voivat johtua virheellisistä myöntö- ja/tai maksatuspäätöksistä, jotka sitovat tuensaajaa vuosien päähän hankkeen päättymisestä ja viimeisen maksatuksen jälkeen.

– Riskin takaisinperinnästä kantaa tuensaaja riippumatta siitä, tapahtuiko virhe myöntöpäätöstä tehtäessä, hankkeen toteuttamisaikana vai maksatuspäätöstä tehtäessä, ja riippumatta siitä, onko virheen tehnyt tuensaaja vai viranomainen, Törhönen-Sirviö toteaa.

Toiminnan muutoksista johtuva takaisinperintä tulee tuensaajalle usein yllätyksenä.

– Yrityksen taloudellinen tilanne voi muuttua hyvin nopeasti yleisen talouskehityksen myötä tai yrityksen toimintaan liittyvien uudistusten, kuten esimerkiksi laitekannan vanhenemisen, takia. Hankkeen rahoitusvaiheessa muutoksien arviointi on hankalaa, usein jopa mahdotonta. Riskin toiminnan jatkumisesta pysyvyyssäännöksien mukaisesti kantaa tuensaajana ollut yrittäjä, Törhönen-Sirviö kertoo.

Tutkimuksessa analysoitujen oikeustapausten perusteella voidaan todeta, että takaisinperinnästä vapautuminen on mahdollista vain erittäin tiukkojen edellytysten vallitessa. Linja ei näytä lieventyneen vuosien kuluessa: viranomainen perii tuen takaisin, jollei erityisiä perusteita ole tuen perimättä jättämiseen. Tämä on linjassa EU:n valtiontukilainsäädännön kanssa, jonka mukaan perusteetta saatu tuki on aina perittävä takaisin.

Tutkimustuloksena Törhönen-Sirviö toteaa, että yritystukiin liittyvän oikeuskäytännön kehityksen voisi katsoa jopa lähes pysähtyneen. Viranomaisen käyttämän harkintavallan laajuus takaisinperintämenettelyssä ja tiukka tulkinta takaisinperittävän määrän ja korkojen kohtuullistamisesta ei kannusta valittamaan viranomaisen päätöksistä. Oikeuskäytännön vähyys osoittaa, että yritystuen saajat ovat vain erityisen vaikeissa ja tulkinnanvaraisissa asioissa hakeneet muutosta hallinto-oikeuteen ja vielä harvemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Törhönen-Sirviön mukaan merkittävimpiä syitä tähän on kolme; ensimmäisenä syynä on, että oikaisuvaatimuksen käsittelee yleensä sama virkamies, joka on tehnyt alkuperäisenkin myöntö- tai maksatuspäätöksen. Toiseksi yritystukipäätöksiin liittyvä viranomaisen laaja harkintavalta on tekijä, jota vastaan muutoksenhakijan on vaikea argumentoida. Muutoksen hakeminen edellyttää yritystuen saajalta paneutumista hyvin tulkinnanvaraisiin ja laajasti harkintavaltaa sisältäviin oikeussäännöksiin. Kolmanneksi tuensaajan harkittavaksi tulee sekä taloudellisen että ajallisen panoksen suhde epävarmaan lopputulokseen.

Tuensaajan oikeusturva keskeisenä teemana

Tutkimuksen keskeisenä teemana ovat yritystuen saajan oikeusturvanäkökohdat. Yritystukiin liittyvät oikeusturvakeinot jakaantuvat kansallisiin oikeussuojakeinoihin ja EU:n tarjoamiin oikeussuojakeinoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Euroopan petoksentorjuntaviraston (OLAF) tehtäväkenttään kuuluvan petoksentorjunnan yhteyttä EU:n osarahoittamiin yritystukiin.

Törhönen-Sirviön tutkimuksen keskeisenä havaintona on hallinnon sisäisen ohjeistuksen merkitys tuensaajan oikeusturvalle ja sitä kautta tuen takaisinperinnälle. Suurimpana ongelmana on yritystukien suppea, tulkinnanvarainen ja harkintavaltaa jättävä lainsäädäntö, jota viranomainen on pyrkinyt ohjaamaan omilla sisäisillä ohjeilla ja laatimalla ratkaisutoimintansa tueksi vakiintunutta linjaa noudattavat rahoituslinjaukset. Tulkintakäytäntöjen yhtenäisyys on tuenhakijan ja -saajan oikeusturvaan vaikuttava seikka.

– Erityisesti sisäisten ohjeiden lainmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta tuensaajan oikeusturva voidaan taata ja jotta turhilta takaisinperinnöiltä tai oikeudenkäynneiltä vältyttäisiin, Törhönen-Sirviö toteaa.

Yritystukien käytön valvonta jakaantuu monitahoiseen ja -portaiseen menettelyyn, johon osallistuvat EU:n komissio ja kansallisia viranomaisia. Varsinainen viranomaisten suorittama tuen käytön valvonta ja tarkastus ajoittuvat hankkeen toteuttamisaikaan ja hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on minimoida tukien käyttöön liittyvät väärinkäytösriskit.

– Tutkimukseni perusteella voidaan arvioida, että yritystuet ovat julkisten varojen käytön kannalta riittävästi valvottuja. Perusteltua lienee kuitenkin kysyä, onko tarkastuksista saatava hyöty aina järkevässä suhteessa tarkastuksista aiheutuneisiin kustannuksiin ja tarkastuksen kohteena olevan yrityksen hallinnolliseen rasitukseen, Törhönen-Sirviö toteaa.

Väitöstutkimus on ensimmäinen laaja-alainen Suomessa tehty tutkimus yritystukiprosessista ja tuen takaisinperinnästä kokonaisuutena. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yritystukilainsäädäntöä uudistettaessa ohjelmakausittain sekä viranomaisten menettelyä kehitettäessä. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tuenhakijalle vastauksia kysymyksiin, jotka vaikuttavat erityisesti tuen takaisinperintään


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Hallintotieteiden maisteri Piia Törhönen-Sirviön väitöskirja ”Vipuvoimaa EU:lta: Yritystukiprosessi ja tuen takaisinperintä Euroopan unionin oikeuden ja kansallisen sääntelyn nojalla” tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 31. toukokuuta kello 12 luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori, dosentti Kristian Siikavirta (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Kuusikko (Lapin yliopisto). Väitöstilaisuuden jälkeen oikeustieteiden tiedekunta järjestää kahvitarjoilun ravintola Fellissä.


Tietoja väittelijästä:

Piia Törhönen-Sirviö (s. 1975) on kirjoittanut ylioppilaaksi Kajaanin Linnan lukiosta vuonna 1994. Hän valmistui hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta, pääaineena julkisoikeus, vuonna 1998. Vuosina 2001–2006 Törhönen-Sirviö toimi tax adviserina Outokumpu Oyj:ssä ja vuosina 2006–2009 tilintarkastajana KPMG Oy Ab:ssä ja Deloitte Oy:ssä. Yritystukiin liittyvän työkokemuksen hän on hankkinut vuosina 2009–2017 Pohjois-Savon ELY-keskuksen maksatus- ja tarkastusyksikössä. Tällä hetkellä Törhönen-Sirviö työskentelee lakimiehenä Asianajotoimisto Kalevi Pitkänen Oy:ssä.