Uusia liiketoimintamalleja syntyy tarpeeseen

Monet yritykset tottuvat toimimaan tietyllä tavalla toimintansa aikana. Tästä tavasta on myöhemmin vaikea siirtyä uusiin toimintatapoihin, olivat ne kuinka paljon parempia tahansa teoriassa. Siksi puhutaan paljon erilaisesta muutos vastarinnasta, missä työntekijät jatkavat työn suorittamista, sillä vanhalla tavalla, miten ovat tehtävät aiemminkin tehneet. Tästä syystä esimerkiksi useat IT-projektit jäävät saavuttamatta parhaita tuloksiaan, koska kaikki eivät muuta työtapojaan

Esimerkiksi netin rahapelioperaattorit huomasivat parin vuoden toimintansa jälkeen, että pelkästään englanninkieliset sivustot ja pelit eivät tuoneet läheskään niin hyvää tulosta kuin he olivat odottaneet. Toimintaa piti muuttaa selvästi ja siitä syntyikin idea, että jokaiselle alueelliselle kohderyhmälle piti tehdä aivan omat toiminnot. Niistä syntyi esimerkiksi Suomikasino, eli erikoisesti suomalaisille suunnattu suomalainen rahapelipalvelu, missä sekä sivusto, pelit että asiakaspalvelu ovat suomeksi. Tämä selkeä muutos liiketoiminnassa synnytti itseasiassa kokonaan uuden alueen rahapelioperaattoreille, joka sittemmin on laajentunut EU-maihin laajemminkin eli isoilla operaattoreille on useita nettikasinoita, kaikki eri kielillä ja alueellisilla lisensseillä varustettuna ja liiketoiminta toimii.

Katsotaan lähemmin ravintolatoimintaa nykytilanteessa.

Kun ovet sulkeutuvat

Ravintolatoiminta oli pitkän aikaa Suomessa kasvussa. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomeen on avattu, vaikka minkälaista ravintolaa, ja joillakin alueille kasvukeskuksissa on eniten kahden tyyppisiä yrityksiä: ravintoloita ja parturikampaamoita. Mutta toimintaympäristön kohdatessa nopeasti muuttuvia tilanteita voi ravintoloillekin tulla aika ajatella koko liiketoiminta uudestaan – mitä tehdä, kun asiakkaat eivät tulekaan enää sisälle ravintolaan syömään – mitä pitäisi tehdä, jotta menetetty liikevaihto olisi mahdollista paikata.

Lähdetään miettimään tätä yhtä ongelmaa asiakkaan näkökulmasta, miksi asiakas menee yleensäkään ravintolaan syömään? Kespro selvitti asiaa juuri 2017 ja 2018 kestäneellä tutkimuksella. Suomalaisille tärkein syy ulkona syömiselle on arjen piristäminen (67 % väestöstä), miten siis ravintola voisi toimittaa tämän piristyksen asiakkaalle kotiin mahdollisimman joustavasti. Olemme tottuneet jo nyt tilaamaan kotiin kuljetuksella ruokaa, mutta voisiko sitä kuljetusta ja ruokapakettia kehittää edelleen, kenties yhteistyössä lähikaupan kanssa? Yhdistää kauppakassi ja ravintola-annokset yhteen palveluun ja sopia kuljetuksesta paikallisen logistiikka alan yrittäjän kanssa? Tällöin ei ravintolalle eikä kaupalle tuli paineita uusien henkilöiden palkkaamisesta, mutta kysymys jää: kuka pakkaa kauppakassin. Maksu ei ole ongelma, koska mobiilimaksaminen, nettimaksaminen ja erilaiset maksupäätteet ovat nopeasti liitettävissä tällaisiin palveluihin.

Minkälaisia ravintolassa kävijöitä suomalaiset ovat

72% ravintola-asiakkaista hakee tietoa ravintolasta ja sen tarjonnasta netistä ennen tilausta tai asiakkuutta. Olisiko nyt ravintoloiden aika kertoa hieman tarkemmin omasta toiminnastaan, maustamisestaan ja ruokatarvikkeiden alkuperästä – nyt nimittäin tätä tietoa ei tarjoa käytännössä yksikään nouto- tai kuljetusruokaa tarjoavista ravintoloista. Se joka ensimmäisenä tämän tekee, aloittaa siinäkin uuden trendin, nimittäin kuluttaja haluaa oikeasti tietää, mitä hän on syömässä ja jos hän ei saa paikalle tarjoilijaa, pitää tiedon olla saatavilla netissä, helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti.

71% asiakkaista, jotka saavat huonoa palvelua, eivät palaa takaisin ravintolan asiakkaaksi. Asiakas ei siedä pettymyksiä. Odotuksia hallitsemalla ja sujuvalla palvelulla ravintola pysyy kuluttajan vaihtoehtojen joukossa jatkossakin.

Tähän asti ulkona syömässä käyneet on luokiteltu neljään ryhmään: spontaanit kokeilijat, laatutietoiset nautiskelijat, käytännölliset vatsantäyttäjät ja harkitsevat kotikokkaajat. Jos kerta Helsingissä on mahdollista tilata Michelin-tason ruokaa kotiin, niin miksi muualla Suomessa ravintolat tarjoavat kuljetuksiin vain alennusruokaa? Miksi kuljetusruokaankin voisi panostaa?

Spontaaneille kokeilijoille, joita ulkona syöjistä on noin 21% voisivat ravintolat tarjota netin ja sosiaalisen median kanavien kautta viikoittaisia erikoisuuksia tarjolle. Jotain sellaista, mitä ei ole tarjolla normaalissa ruokalistassa, mutta mikä on mahdollista vuodenajan kasvisten yms tarjonnan kautta. Aivan samalla tavalla kuin kuljetus- tai noutoruoka-annoksia voi kehittää, voi aina ajatella asiakkaan kannalta – eikä sitä, mitä olemme tehneet aiemmin ja mitäs nyt tehdään.

Laatutietoisia nautiskelijoita ulkona syöjistä on 19% ja heistä peräti 75% on naisia ja yksinasuvia, joten määrälliset tarjoukset eivät kelpaa vaan tälle ryhmälle on hyvä kehittää aivan oma kokonaisuus sisältäen alkuruoan, pääruoan sekä jälkiruoan – se ei ole yhdellekään ravintolalle sen vaikeampaa kuin mikään muukaan ruokalaji, kyse on vain kehittymisestä ja halusta kehittää omaa toimintaansa.

Viihderavintolat

Viihderavintoloiden liiketoiminnan idea on tarjoilla ihmisille alkoholijuomia ja live-viihdettä tai karaokea, dj-musiikkia. Silloin kun tästä yhtälöstä poistetaan pääsy itse ravintolatilaan, on selkeätä, että liiketoiminta siinä omassa liikeideassaan tulee valitettavasti mahdottomaksi. Se, että esiintyjät voivat paikata osittain omaa toimintaansa tuottamalla maksullisia livestriimejä, kattaa vain pienen murto-osan oikeasta liveyleisöstä ja ravintola tai areenakeikkailusta, mutta tälläkin alalla on jo näkynyt innovatiivisia ratkaisuja kuten henkilökohtaisia puhelinesiintymisiä ja multimediaesiintymisiä.