– Yleisin työnantajien kysymys liittyy EU- ja Eta -alueella jo työskenteleviin kolmannen maan kansalaisiin. Työnantajat ovat epävarmoja, täytyykö työntekijän hakea Suomesta oleskelulupaa vai voiko hän työskennellä toisen maan myöntämällä Schengen-oleskeluluvalla. Vastaus on, että lupa täytyy pääsääntöisesti hakea Suomesta. Poikkeuksia on esimerkiksi asiantuntijoiden ja opettajien kohdalla, jotka tulevat työskentelemään kutsun tai sopimuksen nojalla enintään 90 päiväksi, sanoo asiantuntija Anette Laiho Helsingin seudun kauppakamarista.

Muita suosittuja aihealueita ovat ulkomaalaisen työntekijän kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan ja käytännön asiat, kuten verokortin hankkiminen.

– Vaikka työnantaja ei voi hakea oleskelulupaa työntekijän puolesta, työnantajan on varmistauduttava siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on vaadittavat työntekijän oleskelulupaan liittyvät asiat kunnossa, Laiho muistuttaa.

Uudistuksia ulkomaalaista työntekijää koskeviin lakeihin

Ulkomaalaisen työntekijän ja yrittäjän oleskelupiin liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu tämän vuoden aikana. Keskeiset uudistukset ovat kolmannen maan kansalaisia kausityöntekijöinä koskeva kausityölaki, yrityksen sisäistä siirtoa koskeva ICT-laki sekä kasvuyrittäjyyteen perustava uusi oleskelulupalaji. Uudistukset ovat näkyneet COME:n työnantajien neuvontapalvelussa erityisesti kausityöhön liittyvissä kysymyksissä.

– Kausityölakia ei sisäministeriön tulkinnan mukaan sovelleta vuokratyöhön. Yritykset ovat raportoineet, että ministeriön tulkinta on vaikeuttanut työvoiman saatavuutta kausitöihin, Laiho kertoo.

Uudistuksia tehtiin jatkoluvan hakemiseen ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaan. Jatkolupaa on nykyään mahdollista hakea täysin sähköisesti, eikä sitä varten pääsääntöisesti enää kerätä uusia sormenjälkiä. Muutos koskee kaikkia lupatyyppejä ja sujuvoittaa jatkoluvan hakemista. Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan nimi muuttui yrittäjän oleskeluluvaksi ja se voidaan nyt myöntää yrittäjyyden perusteella muillekin yrittäjille kuin elinkeinon- tai ammatinharjoittajille, kuten osakeyhtiömuotoiseen liiketoimintaan. Lisäksi erityisasiantuntijan lupaprosessia on helpotettu.

– Erityisasiantuntijalle voidaan nykyään myöntää ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa kahdeksi vuodeksi aiemman yhden vuoden sijaan, jos työsuhde on jatkuva tai voimassa vähintään kaksi vuotta, Laiho sanoo.

COME-neuvontapalvelu toimii osana International House Helsinki -palvelupilottia (www.ihhelsinki.fi), joka tarjoaa pääkaupunkiseudulle muuttaville kansainvälisille työntekijöille suurimman osan alkuvaiheen viranomaispalveluista. Kauppakamari vastaa IHH:n työnantajaneuvonnasta palvelupilotin aikana. COME-työnantajaneuvontapalvelun yhteystiedot: come@helsinki.chamber.fi, puh. 09 2286 0501, www.come2.fi

Kauppakamarin COME-projekti on osa Euroopan sosiaalirahaston ja Uudenmaan liiton osarahoittamaa Töissä Suomessa -hanketta.