Suomalaiset suuryritykset ennakoivat henkilöstömääränsä lisääntyvän vuoden toisen neljänneksen aikana, ja erityisesti teollisuuden toimialan työllistämisaikeet ovat hieman nousseet alkuvuodesta. Pelko kasvun hidastumisesta ja viennin hiipumisesta heijastuu kuitenkin etenkin pieniin, alle 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin sekä alle 10 henkilön mikroyrityksiin.

Tulokset käyvät ilmi tänään julkistetusta ManpowerGroupin työmarkkinabarometrista huhti-kesäkuulle. Vastanneista yrityksistä 12 prosenttia arvioi palkkaavansa lisää henkilökuntaa, 3 prosenttia vähentävänsä väkea ja 83 prosenttia ei ennusta mitään muutosta. Suomen kausitasoitettu indikaattori¹ (Net Employment Outlook) vuoden 2019 toiselle kvartaalille on +4. Työllistämisaikeet pysyvät samalla tasolla kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta putosivat viime vuodesta (muutos -7).

”Ensimmäisen vuosipuoliskon työllistämisaikeet näyttävät pysyvän vakaina. Huhti-kesäkuussa työnantajat aikovat palkata henkilöstöä samaan tahtiin kuin tammi-maaliskuussa. Vaikka talouden kasvulukuja rukattiin jo viime vuonna alaspäin, varovaisuus ei ole toistaiseksi tarttunut työnantajien lyhyen aikavälin rekrytointiaikeisiin”, kommentoi Suomen tuloksia ManpowerGroupin toimitusjohtaja Matti Kariola.

Kariolan mukaan jonkinlainen suhdannekuvan muutos on kuitenkin nähtävissä vuosivertailussa,  joka osoittaa työllistämisinnon laantumista: työllistämisaikeiden indikaattori on nyt +4, kun se oli samaan aikaan viime vuonna vielä +11.

”Vaikka maailmantaloudessa on paljon jännitteitä ja kysymysmerkkejä, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa ja Britanniassa rekrytointi näyttäisi olevan entisellä tasollaan, ja Kiinassakin hidastuvan hyvin maltillisesti.Toiseksi tärkeimmässä vientimaassamme Ruotsissa suunta on ylöspäin sekä kvartaali- että vuosivertailussa”, Kariola analysoi.

Työmarkkinabarometrin tulokset vahvistavat sitä kuvaa, joka vallitsee myös teknologiateollisuudessa Suomessa.

”Epävarmuutta maailmantaloudessa on paljon, mutta ainakin toistaiseksi on selvitty säikähdyksellä sekä tilausten että työllisyyden kehityksessä. Viime vuonna aina syksyyn asti henkilöstöä lisättiin paljon, myös kokonaisrekrytoinnit olivat korkealla tasolla. Loppuvuonna vauhti hidastui, mutta pysyi edelleen kasvusuunnassa. Loppuvuoden tilauskehitys ennakoi niin ikään, ettei työllisyydessä tapahdu ainakaan nopeasti heikkenemistä, joskaan vauhti ei enää yllä vuodentakaiselle tasolle.

Maailmantaloudessa piilevää epävarmuutta ja sen heijastusvaikutuksia myös Suomeen ei kuitenkaan pidä vähätellä. Tällaisessa tilanteessa yritysten väliset erot työpaikkojen lisäämisessä alkavat tyypillisesti voimistua”, kertoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas.

Isot yritykset ja teollisuus vahvimpina

Vaikka työnantajat arvioivat kasvattavansa henkilöstön määrää kaikissa neljässä yrityskokoluokassa, pelko kasvun hidastumisesta ja viennin hiipumisesta heijastuu pienten, alle 50 henkilöä työllistävien yritysten (indikaattori +7) ja alle 10  henkilöä työllistävien mikroyritysten (indikaattori +3) vastauksissa. Näissä ryhmissä henkilöstömäärän kasvu on hyvin maltillista tai jopa laskenut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ainoastaan suuryritykset (indikaattori +23) ennakoivat henkilöstömääränsä lisäämistä sekä kvartaali- että vuosivertailussa.

Toimialoista kahdeksan kymmenestä arvioi henkilöstömääränsä kasvavan tulevan vuosineljänneksen aikana. Hyvä merkki on, että erityisesti teollisuuden työllistämisaikeet ovat säilyneet huomattavan vahvoina ja jopa hieman nousseet alkuvuodesta: teollisuuden indikaattori on +19, jossa on kasvua 4 prosenttiyksikköä vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesisekorin sekä kaivostoiminnan indikaattor on +7. Maa-, metsä- ja kalatalouden, rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan, julkis- ja sosiaalialan sekä hotelli- ja ravintola-alan indikaattorit ovat kaikilla +6.

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna työllistämissuunnitelmat vahvistuvat kuudessa sektorissa kymmenestä. Kaivos- ja louhintasektori ennustaa suurinta kasvua (+14). Sitä seuraavat rakennusala (+10) ja maa-, metsä- ja kalatalous (+7). Suurimmat tippujat edelliseen kvartaaliin verrattuna ovat kuljetus- ja varastointiala sekä informaatio- ja viestintäala (-8) ja rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala (-5).

Suurimmat tippujat vuoden takaiseen verrattuna ovat rakennusala (-19), rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala (-13) sekä hotelli- ja ravintola-ala (-9).

Barometria koskevat lisätiedot ja liitteet voit ladata osoitteesta https://www.manpowergroup.fi/Ajankohtaista1/

Kaikkien 44 maan tulokset ovat nähtävissä interaktiivisella Manpower Employment Outlook Survey Explorer-työkalulla osoitteessa  https://www.manpowergroup.com/DataExplorer/

ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin vuoden 2019 kolmannen kvartaalin tulokset julkistetaan 11.6. 2019.

¹Työllistämisaikeita kuvaava indikaattori (Net Employment Outlook) vuoden 2019 toiselle kvartaalille on Suomessa +4.  Indikaattori saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin.