Mikä on Pk-yritysbarometrin tulosten viesti päättäjille, jotka tekevät lähipäivinä tärkeitä päätöksiä ja valmistautuvat budjettiriiheen? Koronatestaus on saatava toimimaan, yritystuet pitää miettiä ajoissa ja työpaikkasopimista on saatava eteenpäin. Näin kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjät.fi:n blogissaan.

Tänään julkistettu Pk-yritysbarometri vahvistaa sitä tilannekuvaa, joka on syntynyt talousuutisia seuranneille. Suomen yritysten tilanne on kovasti kaksijakoinen: osalla menee hyvin, osa on erittäin ahtaalla koronan vuoksi.

Vaikein tilanne on matkailu- ja tapahtuma-aloilla, mutta vientiteollisuuden ongelmat ovat kasvamassa, ja myös rakentamisen näkymät synkkenevät.

Viime päivinä on puhuttu ”k-käyrästä”. Se tarkoittaa sitä, että osa yrityksestä menee ylöspäin ja osa menee alaspäin.

Koronatestaus on saatava toimimaan

Mikä on Pk-yritysbarometrin tulosten viesti päättäjille, jotka tekevät lähipäivinä tärkeitä päätöksiä ja valmistautuvat budjettiriiheen?

Ensiksi pitää saada koronatestaus toimimaan. Olemme edelleen liian monella paikkakunnalla tilanteessa, jossa testiin pääsee liian hitaasti ja tulokset tulevat liian hitaasti. Tämä aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia monella työpaikalla ja monessa perheessä.

On löydettävä ratkaisut siihen, miten matkustaminen mahdollistetaan terveysturvallisuutta vaarantamatta. Todistetusti terveiden pitää päästä ilman karanteeneja työmatkoille Suomeen.

Pitää mahdollistaa lomalentojen pääsy Suomeen yritysten ja viranomaisten yhdessä miettimien matkustajakäytävien avulla.

Jos matkustamisen helpottaminen ei onnistu, pohjoisen matkailutalvi on uhattuna, mikä tarkoittaisi syviä ongelmia sadoille yrityksille ja uhkaisi tuhansia työpaikkoja.

Yritystuet pitää miettiä ajoissa

Toiseksi pitää ajoissa varautua siihen, että lisää yrityksiä ajautuu ongelmiin ja että nämä yritykset voivat olla suuria. Kun suuri yritys kohtaa vaikeuksia, se heijastuu nopeasti satoihin pienempiin yrityksiin, jotka toimivat suuren yrityksen arvoketjussa.

On olennaista, että suurten ja keskisuurten yritysten auttamiseen kykenevät Finnvera, Business Finland ja Teollisuussijoitus ovat valmiudessa ja niiden työkalupakki on kunnossa.

Lisäksi on tärkeää ajoissa linjata, mitä mahdollisia lisätukitoimia on käytössä yritysten auttamiseksi, jos tilanne sitä edellyttää.

Yrittäjissä on arvioitu, että tilanteen pahentuessa on tärkeää nopeasti lanseerata käyttöön uudelleen kustannustuki, mutta uudistettuna.

Kustannustuen haarukkaa pitää laajentaa, sen yhteensovitus Business Finlaindin ja ELY-keskusten kehittämistukien kanssa lopettaa, pienentää tukeen oikeutettavaa liikevaihdon laskuprosenttia sekä laajentaa huomioitavien kustannusten kirjoa. Muutokset on tehtävä nopeasti, jotta ne ehditään käsitellä ja tuki saadaan vielä loppuvuoden aikana uudistettuna voimaan.

Myös yksinyrittäjätuki pitää ottaa uudelleen käyttöön. Lisäksi sen rinnalle pitää ottaa yksinyrittäjille ja heidän verkostoilleen tarkoitettu yrityskehitysseteli, jota kunnat ja niiden elinkeinoyhtiöt voisivat jakaa. Tämä olisi tärkeä esimerkiksi tapahtuma-alalle.

Sekä kustannustukeen että yksinyrittäjätukeen on jo varattu rahaa, joten muutokset eivät vaatisi lisärahoitusta.

Työpaikkasopimista saatava eteenpäin

Kolmanneksi tarvitaan paljon puhuttua työpaikkasopimista. Sen tarve on korostunut entisestään, kun koronakriisi kohtelee hyvin eri tavalla jopa saman toimialan yrityksiä.

Yrityksissä tarvitaan enemmän kuin koskaan tilaa sopia paikallisesti ja mahdollisuuksia hakea yhdessä joustoja työpaikkojen turvaamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Työpaikkasopimisen tarvetta lisää päättynyt työehtosopimuskierros, jonka yleislinja paalutettiin ennen koronakriisiä. Kierros on tämän päivän valossa tuskallisen kallis ja nakertaa merkittävästi suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Meillä työn hinta nousee paljon enemmän kuin kilpailijamaissa.

Työmarkkinaosapuolet ovat etsineet paikallisen sopimisen työryhmässä tietä paikallisen sopimisen helpottamiseen. Yhteisymmärrystä ei ole syntynyt.

Vastuu on hallituksella. Sen täytyy vähintään poistaa sopimisen kiellot ja mahdollistaa työehtosopimusten liikkumatila kaikille yrityksille ja työntekijöille. Tämä olisi askel eteenpäin, vaikka ei ole ollenkaan riittävä tässä vaikeassa tilanteessa.

Ihanne olisi, jos Suomeenkin saataisiin toisin sopimisen oikeus. Jokaisessa yrityksessä voitaisiin yhdessä sopia työehtosopimuksesta poiketen, jos se yhdessä työpaikalla nähdään hyväksi.

Vähintä, mitä valtiovalta voi yrityksille ja niiden työntekijöille sallia, on vapaa oikeus sopia yhdessä oman yrityksen ja työpaikan asioista. Missä työpaikan tarpeet tiedetään paremmin kuin työpaikalla työyhteisön sisällä?

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät