Tasapainoa työelämään

2020-luvun Suomessa suurin osa ihmisistä saa palkkanauhansa palveluammateista, kuten myynti- tai hoitotyöstä. Tietotyön tekijät ovat lisääntyneet, ja työsuhteet muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeampaa tahtia kuin aiemmin osattiin ennustaa. 

Elinkaaren mittainen työura 2020-luvulla jo harvinaisuus, ja etenkin monen nuoren työhistoria koostuu pätkätyösopimuksista sekä osa-aikatöistä tai vuokratöistä. Samaan aikaan myös työkulttuuri on muuttunut uuden sukupolven myötä, eivätkä kaikki edes halua tyypillistä paikkaan sidottua ansiotyötä.

Vaikka monen työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt tietotyön ja teknologisen kehityksen myötä, on tilalle astunut uusia stressitekijöitä, kuten epävarmuus. Työsuhteet ovat muuttuneet lyhytkestoisimmiksi ja vaikeammin määriteltäviksi, ja internetin myötä kuvaan on astunut internetin yli tehtävä etätyö. Yhä useamman alan töitä voi tehdä mistä päin maailmaa vain, joten freelancer-työsuhteet ovat kasvava trendi. Samaan aikaan, kun ihmiset liikkuvat ympäri maapalloa, lisää tämä myös kilpailua työvoiman kesken, sillä etenkin projektiluontoisia etätöitä yritykset voivat rekrytoida globaalisti. Usein tämä tarkoittaa, että yritykset etsivät työvoimaa mahdollisimman halvalla, usein halvemman hintatason maista. 

Kuinka työelämän muuttuviin haasteisiin voi sitten vastata, ja kuinka pitää työn ja muun elämän osa-alueet tasapainossa?

Yksilön vastuu

Työ on suuri osa ihmisen elämää, ja työskenteli sitten missä tahansa, toimistossa, rekan ratissa tai nettikahvilassa Balilla, niin työn käsite on kaikille sama: joku maksaa tekijälle taidosta x, ja tämän pitää tehdä asia tai palvelu x päivään z mennessä.

Modernissa maailmassa työskentely-ympäristöjen ja työntekijöiden moninaisuuden myötä yleispätevien mallien esittäminen on haastavaa, mutta tietyt asiat pitävät edelleen paikkansa suurimmassa osassa työpaikoista.

Monilla aloilla uudenlaisen työskentelykulttuurin myötä vastuu on siirtynyt yhä enenevässä määrin työnantajalta työntekijälle. Tämän takia omasta jaksamisesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää, sillä ilman sitä voi kulua loppuun. Työuupumus on yhä yleisempi ilmiö – jo joka neljäs työntekijä kokee uupumuksen oireita. Omien rajojen asettaminen ovat merkittävä tekijä työhyvinvoinnissa. 

Paussi piristää

Tauot ovat tärkeä osa tehokasta työskentelyä, ja oleellisia aivojen hyvinvoinnin kannalta. Tätä nykyä monille työntekijöille älypuhelin tarjoaa tervetulleen tauon, jolloin voi siirtää ajatukset pois käsillä olevasta työtehtävästä. Yhä useammat ottavat työn lomassa pienen tauon selatakseen puhelimensa moninaisia sovelluksia. Uutissivustot, joissa valtakunnalliset mediat, kuten Yle tai MTV3 ja sosiaalisen median sivustot, kuten Twitter tarjoavat uutisia reaaliajassa. Kilpailu ihmisten ajasta on kovaa, ja lukuisat yritykset tarjoavat toinen toistaan kekseliäämpää mobiiliviihdettä kuluttajille, kuten Angry Birdsiä tai Candy Crushia – jopa vedonlyöntiyritykset tarjoavat palveluitaan mobiilissa

Ratkaiseva ruoka

Mielen ravinnon lisäksi ruoka on avain työssä jaksamiseen. Jos vie lounaan työpaikalle, kannattaa luoda sellainen ruoanvalmistusrutiini, joka varmistaa tasapainoisen ruokavalion ylläpidon, sillä monipuolinen ruokavalio on vireyden ja aivojen hyvinvoinnin a ja o. Tämän näkee jaksamisessaan jokainen, joka on joskus ahtanut kiireessä itsensä täyteen nopeita hiilihydraatteja.

Työskentelyasento kuntoon

Työergonomia voi kuulostaa ankealta ja kuluneelta aiheelta, mutta on äärimmäisen tärkeää. Erityisesti istumatyöläiset ovat riskiryhmää vähän liikkuvien ryhmissä. Tutkimusten mukaan istumatyötä tekevät ovat liikkeessä olevia työntekijöitä alttiimpia sydän- ja verisuonitaudeille. Tämän takia sähköpöytiä löytyy kasvavissa määrin konttoreilta. Seisomatyötä tekevien taas kannattaa kiinnittää huomio ryhtiin ja pitää mahdolliset toistuvat liikkeet ergonomisina. Molemmille ryhmille syvempien vatsalihasten kehittäminen, ja myös selkälihasten ylläpito on oleellinen asia.

Palaute piristää

Oli sitten toimistotyöskentelijä tai yksityisyrittäjä, jokainen meistä kaipaa palautetta. Kissa kiitoksilla elää, sanotaan, mutta tosiasiassa jokuts motivoituvat palautteesta ja ulkoisesta hyväksynnästä jopa palkkaa enemmän. Usein totuus on se, että jos palautetta ei kuulu, se tarkoittaa että kaikki on mennyt niin kuin pitääkin. Joskus palautetta pitää pyytää esimieheltä, kollegoilta tai jopa asiakkailta. Jos palautetta on vaikea saada pyytämisestä huolimatta, niin kannattaa ryhtyä säännölliseen itsearviointiin. Itsearviointi kuulostaa kuivemmalta kuin onkaan, tarkoittaen analyysia omasta toiminnasta. Voiko oman tehtävän saada maaliin 1) tehokkaammin 2) nopeammin 3) mukavammin? Tarvitaanko yhteistyötä? On hyvä katsoa omaa toimintaa.

Yhteydet kuntoon kollegoiden kanssa

Jokainen työ vaatii työskentelyä ihmisten kanssa, jotkut ammatit enemmän, jotkut vähemmän. Ihmissuhdetaidot. Peruskäytöstavat, kuten tervehtiminen ja muutama ystävällinen sananen vievät jo pitkälle. Kuten mikä tahansa ihmissuhde, myös kollegoiden kanssa vietetty aika voi tehdä työarjesta mukavampaa. Tutkimuksen mukaan sosiaaliset ihmiset ovat onnellisempia kuin ne, jotka eivät luo sosiaalisia verkostoja työpaikalleen. Sosiaaliset myös tienaavat muita ihmisiä paremmin. 

Vuosikatsaus

Arjessa tekee helposti asioita autopilotilla. Koska työ vie suuren osan ajastamme, kannattaa pohdiskella tasaisin väliajoin myös sitä, että tekeekö työtä, jonka kokee tarpeeksi mielekkääksi. Moderni työelämän myötä suomalaiset vaihtavat alaa yhä useammin, joten koko työuraan kannattaa suhtautua myönteisenä mahdollisuutena elinikäisen oppimiseen.