Valtion tämän syksyn budjettiriihi alkaa odottavissa tunnelmissa. Etukäteen on mediaan lipsahtanut tietoja, että hallitus olisi myymässä valtion omaisuutta miljardilla paikatakseen tulevia menoreikiä, mutta mitä valtio on oikeasti myymässä? Vielä ei ole tullut hallituksen edustajilta mitään suoraa vastausta.

Paljon uusia kulueriä, mistä tuloja

Suomen valtiolla on samanlaiset ongelmat käsillä niin kuin monella muullakin hyvinvointivaltiolla, kansan hyvinvoinnin ylläpito maksaa, eikä tuloja tunnu olevan. Olisiko yksi tulonlähde casino teollisuus? Ruotsalaiset tekivät oman päätöksensä vuoden vaihteessa ja tanskalaiset ja esimerkiksi englantilaiset jo aiemmin, ja tulokset ovat olleet valtion tulojen suhteen positiiviset, olisiko siinä yksi tulonlähde? Onhan Veikkauksen monopoli jo nyt tulonlähde ja sillä paikataan kaikenlaisia pieniä kulureikiä siellä sun täällä, mutta olisiko tässä aivan kokonaisuudistuksen aika ja paikka?

Tällä kertaa Suomen tulevien vuosien kuluista ja menoista päättää Antti Rinteen vetämä viiden puolueen hallitus ja Rinteen kanssa budjettia on vääntämässä Katri Kulmuni, Maria Ohisalo, Li Andersson sekä Anna-Maja Henriksson, eli tällä kertaa budjettia valmistelemassa on varsin naisvaltainen kokoonpano. Itse budjettineuvotteluihin on tälle porukalle annettu aikaa kaksi päivää (tiistai ja keskiviikko).

Rahaa investointeihin

Valtiovarainministeri Mika Lintilä ja valtiosihteeri Martti Hetemäki puhuivat jo aiemmin keinoista selvittää mahdollisuuksia, millä investoinnit saataisiin Suomessa liikkeelle. Näiden herrojen mielestä ero Ruotsiin on vain kasvanut investointien suhteen ja jotain on tehtävä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ennustanut Suomelle talouden taantumaa ensi vuodelle 50% todennäköisyydellä, jollei muutoksia saada aikaiseksi. Yksi keino muutoksen aikaansaamiseksi on lisävelka. Olli Rehn on kommentoinut jo julkisesti, ettei Suomella ole varaa lähteä lisävelan tielle investointien vauhdittamiseksi.

Tuloja haetaan myös tupakan verotuksen nostamisesta ja virvoitusjuomaverosta sekä polttoaineverotuksesta elokuussa 2020 mutta samalla eläkkeisiin kaavaillaan korotuksia ja ansiototuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla ja luonnonsuojeluun ja kehitystyöhön laitetaan lisää rahaa.

Mistä hallituksen lupaamat työpaikat

Vaaleissa luonnollisesti monet puolueet lupailevat kuuta taivaalta, mutta työpaikkoja lupailtiin myös uuden hallituksen puolelta, ja talouspolitiikka nojaa vahvasti suomalaiseen 75% työllisyystavoitteeseen, jota kuitenkin asiantuntijapiireissä epäillään laajalta. Hallituksen pitäisi löytää keinot työllistää noin 30 000 uutta työllistä, keinojen ollessa palkkatuen ehtojen parantamista, nykyisten työvoimapalveluiden toiminnan tehostamista sekä osatyökykyisten ennalta laajempaa työllistämistä. Vaikeammat keinot kuten paikallinen sopiminen on myös mukana tulevissa neuvotteluissa.

Valtion ja hallituksen työpaikkojen lisääminen on varmasti haastavaa, kun samalla talous sakkaa. Yritykset eivät hae lisää työvoimaa, mikäli talous ei sielläkään kasva, joten mistä vastaukset? Suomen työllisyysaste on nyt 72,4% ja tavoite 75% pitäisi tavoittaa vuoteen 2023 mennessä. Esimerkiksi työministeri Timo Harakka on puhunut pelkästään palkkatuen käytön laajennuksen tuovan lisää työllisyyttä jopa 20 000 työpaikan verran. Lisäksi on suunniteltu uusia keinoja kuntien työllistämiskokeiluihin ja ulkomaalaisten työlupiin, jotta ne toimisivat joustavammin. Samalla hallitus purkaa jonkin aikaa olemassa olleen työttömien aktiivimallin. Hallituksen omissa suunnitelmissa on ollut esimerkiksi palkata ammatilliseen koulutukseen lisää opettajia ja poliiseja pitäisi saada noin 200 lisää vuoteen 2022 mennessä, mutta budjettiin lisäpoliisit eivät päässe vielä 2020(!). Sen sijaan on puhuttu sadan uuden aloituspaikan lisäämisestä Tampereen poliisiammattikorkeakoululle.

Miten yritystukien leikkaus vaikuttaa?

Hallituksen säästötoimet ovat myös suuntautumassa yritystukiin, joita Suomen valtio jakaa vuosittain laskutavasta riippuen lähemmäs miljardin, vuonna 2017 maksettiin Ylen tutkimuksen mukaan 958,9 miljoonaa euroa ja tyypillisin tukisumma oli 7970 euroa. Kaiken kaikkiaan erilaisia tukipäätöksiä annettiin lähes 26000 kappaletta. Suurimmat tuensaajat ovat olleet korkeakoulutuksen ohessa uusiutuvan energian tuotantotukea. Kauppalehti ja Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen julkaisivat pari vuotta sitten kannanoton, missä puhuttiin, että vain noin 11% yritystuista on oikeasti kannattavia eikä poliittisilla päättäjillä ole rohkeutta karsia tukia. Muutamankaan miljoonan leikkaus yritystuista ei vaikuta suuntaan jos toiseen kokonaiskuvassa. Säästöjä haetaan noin 100 miljoonalla eikä säästö ole juustohöylämalli vaan tarkasti tietyistä paikoista leikkauksia tehtynä.

Tiesitkö muuten, että Suomen valtionvelka on yli 19 000 per suomalainen? Ja Rinteen hallitus on kasvattamassa sitä lisää. Mitä tuleekaan hallitusneuvotteluissa tämän budjettiriihen suhteen käymään, se julkistetaan talousarviossa lokakuun 7.päivä.