Suomalainen yrittäjyys

Suomessa yrittäminen on noussut keskusteluaiheena kuumille kiville. Uusia yrityksiä ja innovaatioita syntyy vähän välein, mutta silti Suomessa puhutaan paljon yrittäjyyden hankaluudesta. Yrittäjältä odotetaan ahkeruutta, aloitteellisuutta, pelottomuutta ja luovuutta. Yrittämistä kannattaa ajatella työn sijaan elämäntapana.

Yrittäjyyden historiaa

1800-luvulla tapahtunut kehitys johti elinkeinovapauden syntymiseen. Suomessa teollistuminen tapahtui hieman muita Euroopan maita myöhemmin 1860-1870 lukujen välillä. Pian lainsäädännön muutokset tekivät vapaasta yrittäjätoiminnasta mahdollisen. Kauppiaiden määrä alkoi lisääntyä ja pian 1900-luvun alkuun tultaessa, oli Suomessa jo yli 10 000 kauppiasta. Kauppiaat alkoivat pikku hiljaa erikoistua myös eri aloille. Osuustoiminnasta tuli 1900-luvulla uusi yrittämisen muoto: yksi tuolloin syntyneistä yrityksistä oli 1905 vuonna perustettu kaikkien Suomalaisten tuntema Valio. Suomalaisuuden liike vaikutti myös suomalaiseen yritysmaailmaan – suomen kieli alkoi yleistyä ja ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu syntyi. Myös ulkomaalaiset yrittäjät olivat Suomessa läsnä ja esimerkiksi saksalainen kauppias Georg Franz Stockmann perusti Suomen ensimmäisen tavaratalon. Voidaan sanoa, että yrittäminen 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkupuolelle oli kannattavaa, sillä voittojen tekeminen pienestä pääomasta oli helppoa.

Ensimmäinen maailmansota muutti yrittäjyyttä Suomessa omalla tavallaan: muun muassa tulleja alkoi syntyä maiden välille ja itsenäistyminen loi uusia työtehtäviä maahan. Maailmansodan jälkeisen riepottelun jälkeen taas 1920-luvulla yrittäjyys alkoi näyttää positiivisia merkkejä. Nousukauden katkaisi kuitenkin nopeasti New Yorkin pörssin romahtaminen niin kutsuttuna mustana torstaina vuonna 1929. Tämä aiheutti konkursseja Suomessa asti. Tänä maailmansotien välisenä aikana perustettiin monia teollisuusyrityksiä ja yritykset olivat kooltaan suurempia. Ei aikaakaan, kun toinen maailmansota vaikeutti yrittäjyyttä ja lopetti monia yrityksiä. Sodan runtelema Suomi menetti rauhanneuvotteluissa osan pelloistaan, metsistään sekä rautatieverkostostaan ja joutui lisäksi maksamaan sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä.

Toisen maailmansodan jälkeen alettiin vihdoin nähdä valoa tunnelin päässä. Väkimäärä kasvoi, syntyi lisää innovaatiota, teollistuminen sai lisäpotkua ja kaupungistuminen nopeutui. Seuraava takaisku Suomen yrittäjyydelle oli kuitenkin 1990-luvun lama, jolloin joka viides työpaikka hukkui pois. Tästä kuopasta Suomi alkoi päästä pois 90-luvun puolivälissä elektroniikkateollisuuden johdolla.

Suomalaisia yrityksiä

Aiemmin mainittu, 1900-luvulla perustettu Valio purskuttaa yhä menemään. Suomalaiset kuluttavat yrityksen tuotteita päivittäin: jogurtit, maidot, jäätelöt ja muut maitotuotteet ovat heidän erikoisalaansa. Muita, yli sata vuotta vanhoja, yhä edelleen toimivia yrityksiä ovat muun muassa Fiskars Group, Hartwall Oy, Olvi Oyj, Gummerus Oy ja VR-Yhtymä Oy. Nykyään Suomessa kehitetään paljon esimerkiksi kosmetiikkaa, suomalaista designia, tislaamoja ja teknologiaa.

Yleistä myös on, että yhä useampi ja useampi yritystoiminta on siirtynyt nykyään onlinetilaan. Esimerkiksi monet ruokapalvelut, nettikaupat ja onlinekasinot, kuten Wolt ja OttoKasino saattavat toimia täysin online-versioina.

Millaista yrittäminen on?

Suomessa yrittämistä on usein kutsuttu hankalaksi. Veroja maksetaan paljon, työpäivät ovat keskimääräisiä pidempiä ja lomaa ei ole varaa pitää. Nämä seikat ovat osittain totta, mutta eivät myöskään ole suoranainen totuus. Voi olla, että alussa joutuu tekemään uhrauksia ja lomia ei voi pitää, mutta pitkällä aikavälillä kova työ maksaa itsensä takaisin. Saat itse valita työkaverisi ja millaisen työilmapiirin haluat yritykseesi luoda. Suuri vapaus tuo mukanaan paljon vastuuta. Parhaassa tapauksessa yrittäjyys todellakin on elämäntapa, jossa pääset toteuttamaan itseäsi juuri sellaisena kuin olet.