Ravintolat ja kahvilat 2020-luvulla

Nopeasti voisi kuvitella, että 2020-luvulla ravintolamarkkinointi ja koko ravintolatoiminta olisi kokenut kovia muutoksia kuten monet muut liiketoiminta-alat. Olemme saaneet lukea esimerkiksi helsinkiläisistä pienistä kahviloista, jotka ovat joutuneet kieltämään läppärit lounasaikaan, koska nämä veivät liikaa tilaa pöydistä ja varasivat näin asiakaspaikkoja. Entäpä yöravintoloiden tahto siirtää kiinnimenoaikaa pidemmälle aamuun ja kun nyt ollaan tilanteessa, että yökerhoja suljetaan aamu viideltä niin huomataan, että ihmiset menevät ravintoloihin entistä myöhempään.

Ravintolamarkkinoinnista

2000-luku on tuonut ravintoloille ja kahviloille entistä enemmän kanavia, joiden avulla voi kertoa potentiaalisille asiakkaille ja olemassa oleville asiakkaille, mitä ravintolassa ja kahvilassa tehdään. Näistä kanavista useimmat uudet ovat ns. sosiaalisen median kanavia, joita sitten ravintolatoimijat käyttävät todella monin eri tavoin, toiset kertovat vain itsestään, toiset oikeasti ottavat asiakkaat huomioon viesteissään.

Ravintola on vähän kuin nettikasino, varsinkin jos ravintola on K18 paikka. Molemmat ovat siis tarkoitettu aikuisille, ja molemmat ovat viihdettä ja yleensä molempiin menee myös rahaa, eli molempien käyttöön liittyy jonkinlainen budjetti. Ero vain, että ravintolaan käytännössä aina vain menee rahaa, varsinkin sen jälkeen, kun kasinopelipöydät poistettiin ravintoloista, mutta nettikasinolta voi välillä tulla rahaa omalle tilillekin.

Ravintolaan kylläkin pitää nykyään mennä ja mielellään kavereiden kanssa, mutta nettikasinoa voi pelata missä ja koska vain, vaikka omalle mobiililaitteella raitiovaunussa tai linja-autossa töihin mennessä tai sinne ravintolaan mennessä. Pieni varoituksen sana: älä kuitenkaan pelaa rahapelejä pienessä maistissa, siitä ei välttämättä koidu mitään hyvää.

Ravintolamarkkinointi oli pitkän aikaa pinteessä, koska julkisesti ei oikein voinut mainostaa kuin aukioloaikoja ja mahdollisia erikoisiltoja ja esiintyjiä, kunnes happy hour-mainonta vapautettiin Suomessa uudestaan ja nyt ravintolat voivat mainostaa näitä tiettyjen aukiolotuntien halvempien hintojen mietoja juomia. Happy hour- tarjousten idea on yksinkertaisesti saada ihmiset aikaisemmin liikenteeseen eikä vasta keskiyön jälkeen. Se ei ole välttämättä ongelma, että ihmiset tulevat myöhemmin ravintolaan, mutta ongelma tulee siinä, että nämä ravintolaan kulkunsa ohjaavat ihmiset ovat jo ottaneet kotona tai kaverin luona hieman enemmän pohjia ja sitä kautta itse ravintolassa juotavan nautintoaineen määrä on entisestään vähentynyt.

Sosiaalinen media pelastaa ravintolat?

Moni ravintoloitsija näkee sosiaalisen median ja lähinnä Facebookin pelastajana omalle toiminnalleen, mutta niin ravintoloiden kuin muidenkin liiketoiminta-alojen suhteen pitäisi ajatuksen lähteä miettimällä, missä kanavassa ne asiakkaat enemmän ovat? Facebook on todennäköisesti hyvä ottaa mukaan, mutta lopulliset kanavavalinnat ja markkinoinnin määrittelee myös ravintolan ja kahvilan oman henkilökunnan osaaminen ja resurssit – mutta toiminnalle pitää olla suunnitelma. Joillekin ravintoloille saattaa riittää se viikoittaisen lounaslistan julkaiseminen maanantaisin ja viikon myötä päivän buffet- kuvien julkaisut, mutta toisille ravintoloille voi olla tärkeämpää kertoa, mitä tuotteita löytyy vitriinistä minäkin päivänä.

Miten erottua massasta?

Parhaat ravintola ja kahvilat ovat pystyneet luomaan itselleen selkeän konseptin, jonka parissa on luotu myös oikeasti asiakkaiden kanssa kommunikoiva sosiaalisen median kanava. Se on voi olla Instragram tai Facebook, tai jopa Twitter- riippuen konseptista. Tärkeintä tässäkin on suunnitelma ja sen noudattaminen ja se, että ravintolalla on oikeasti joku, joka vastaa kaikesta.

Suomalaiset hakevat tietoa ravintoloista aktiivisesti etukäteen ja tärkein tietolähde on ravintolan omat verkkosivut, joita 38% suomalaisista pitää tärkeimpänä tietolähteenä. Toiseksi tärkein tietolähde ovat omat ystävät ja tutut ja heiltä saadut vinkit. Ravintoloiden mainokset tulevat yllättäen jo kolmantena, mutta jos kaksi ensimmäistä ovat painoarvoltaan yhteensä 75% ovat mainokset enää 9%. Mainonnan jälkeen tulevat karttapalvelut, Wolt/Foodora, Tripadvisor, kriitikoiden arvostelut, Facebook-ryhmät, muut some-kanavat, Instagram, eat.fi, erilaiset blogit ja Twitter viimeisenä 2%. Tiedonhaussa painottuvat perustiedot: aukioloajat, sijainti, hinnat ja ruokalista kiinnostavat kaikkia.  Naiset hakevat tietoa pöytävarauksesta ja erikoisruokavaliois-ta, miehet puolestaan lihavalikoimasta.

Suomalainen ravintolakulttuuri

Kespro suoritti suomalaisten keskuudessa tutkimuksen muuttuneista ravintolatavoista ja yhtenä isona havaintona oli suomalaisen ruokakulttuurin muutos. Ulkona syömisestä on tullut osa päivittäistä arkea ja 67% suomalaisista syö ulkona piristääkseen arkeaan. Näyttää siltä, että jatkossa suomalaisilla on entistä enemmän valikoimaa, missä syödä ja mitä syödä, mutta toisaalta me myös tulemme syömään entistä enemmän ulkona – haemme ja kaipaaamme vain vaihtoehtoja.

Ravintoloiden ja kahviloiden on hyvä kertoa itsestään ja tuotteistaa aktiivisesti eri kanavissa sillä peräti 72% suomalaisista hakee aktiivisesti tietoa eri ravintoloista. Kotisivuja ei siis pidä unohtaa tässä, vaikkakin sosiaalinen media on myös tärkeä kanava tieton jakamiselle.

Uudessa tilanteessa ravintoloitsijoiden on tunnettava entistä paremmin oma kohderyhmänsä sillä ryhmien tarpeet ja odotukset eroavat merkittävästi. Osa odottaa räätälöintiä, toiset mahdollisimman helppoa ja nopeata syömistä – jokaiselle jotakin. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että ravintolassa ja kahvilassa tärkein on kuitenkin se itse tuote, jopa 71% suomalaisista kertoo, ettei ole enää palannut ravintolaan, jos ruoka ei ole vastannut odotuksia. Nykyajan asiakas ei siedä pettymyksiä.

Suomalaisista on muodostunut neljä selkeätä ryhmää: 41% käytännölliset vatsantäyttäjät, 21% spontaanit kokeilijat, 19% laatutietoiset nautiskelijat sekä 19% harkitsevat kotikokkaajat. Näistä spontaanit kokeilijat ovat ryhmä, joka korostuu PK-seudulla ja isoissa kaupungeissa mutta  suurin ryhmä eli vatsantäyttäjät ovat pienemmissä kaupungeissa, taajamissa sekä maaseudulla – tämä siis Kespron tutkimuksesta saatua tietoa.

Ravintoloiden luokittelut

Nykyään ulkona syöminen jaetaan muutamaan selkeään ryhmään: fine dining eli hienompi ravintola missä esimerkiksi pöytiintarjoilu, casual ravintola missä rennot ja kohtuuhintaiset perusannokset, fast casual joka on sitten laadukkaampaa pikaruokaa, pikaruokapaikat, lounas- ja työpaikkaravintolat, kahvilat, liikenneasemat ja pubit ja baarit.

Yksinasujat ja nuoret myös tilaavat entistä enemmän ruokaa suoraan kotiin kuljetettuna.

Ravintoloiden käyttö lisääntyy

Tutkimuksen mukaan peräti 92% suomalaisista 18-24 vuotiaista valitsee jo nyt arjen piristämisen ulkona syömisen syyksi ja toisia syitä ovat kiire ja monipuolistunut tarjonta. Yli kolmannes suomalaisista kertoo, ettei viitsi itse tehdä kotona ruokaa, tämä varsinkin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla 25-44 vuotiaiden joukossa.