PK-VIENTI: Suomeen syntyy 1 000 uutta vientiyritystä joka vuosi

Vientiyritysten määrä on tasaisessa kasvussa, sillä tuhat uutta yritystä aloittaa viennin joka vuosi. Sama tahti on jatkunut jo viimeiset viisi vuotta. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän yrityskyselyn perusteella Suomessa on nyt 23 000 työnantajayritystä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. EK:n pk-johtaja Jouni Hakala uskoo kasvun jatkuvan, mikäli kaksi asiaa toteutuu.

– Ensimmäinen on se, että pystymme ylläpitämään toiveikasta ilmapiiriä ja uskoa. Silloin pk-yritykset uskaltavat ottaa riskiä. Toinen on omistajanvaihdosten onnistuminen, Hakala sanoo.

Hän viittaa omistajanvaihdoksilla yrittäjien ikääntymiseen. Suomessa on tuhansia työnantajayrityksiä, joissa yrittäjä lähestyy eläkeikää. Sen seurauksena yritysten kasvu on alkanut hiipua.

Tällä hetkellä Suomessa tehdään vuosittain 3 000–4 000 yrityskauppaa.

– Uudet omistajat hakevat tutkitusti aktiivisemmin kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, Hakala kertoo.

Pk-yritysten tavaravienti on vaihdellut kvartaaleittain 2,0–2,5 miljardin euron välillä. Samalla pk-yritysten osuus viennin kokonaisarvosta on pysynyt 13–16 prosentissa.

– Meillä on monta merkittävää suuryritystä, mutta vientiä pitää hajauttaa pk-yrityksiin entistä enemmän. Uudessakin hallitusohjelmassa on kirjaus viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmasta. Se on vielä tekemättä, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa Suomen markkinat ovat usein liian pienet, jos yritys hakee tosissaan kasvua. Yrittäjistä noin joka kymmenes ilmoittaa hakevansa kovaa kasvua.

Norjassa suomalaiset ovat cooleja!

Yksi tuhannesta uudesta suomalaisesta vientiyrityksestä on digitaalisiin tilaamis- ja ostoprosesseihin erikoistunut teknologiayhtiö Yonoton. Helsinkiläinen kasvuyritys voitti viime vuonna kilpailutuksen ja sai Norjan suurimman huvipuiston Dyreparkenin asiakkaakseen. Se oli ensimmäinen vientikauppa nelivuotiaalle yritykselle.

– Norja tuli vientimaaksi sattuman kautta. Kumppanimme oli puhunut meistä hyvää ja siitä kaikki lähti liikkeelle. Norjalainen ammattitaito ja yrityskulttuuri ovat yllättäneet positiivisesti. Asiakkaalla oli selkeä näkemys datan hyödyntämisestä. He tiesivät, mitä haluavat. Ostetun palvelun hinnalla ei ollut niinkään merkitystä, sanoo toimitusjohtaja Teemu Karenius.

Yonottoman kansainvälistyminen on vaatinut omat kasvukipunsa. Yhtiö kartoitti alun perin kohdealueeksi Keski-Eurooppaa, mutta siellä ei ollut valmiutta mobiilimaksamiseen. Markkinointitutkimusten suosittelemana yhtiö suuntasi katseensa seuraavaksi Espanjaan.

– Meillä oli paljon neuvotteluja, jotka eivät johtaneet mihinkään. Monella muulla suomalaisyrityksellä on käynyt siellä samalla tavalla, Karenius muistelee.

Hänen mukaansa vientiä miettivän yrittäjän kannattaa tehdä kotiläksyt kunnolla. Mikä markkinapotentiaali oikeasti on? Väärät oletukset tulevat kalliiksi. Toisena oppina hän mainitsee fokuksen pitämisen tiiviisti oikeissa asioissa.

– Mitä enemmän avaa suuta erilaisissa paikoissa, niin sattumiakin alkaa tapahtua, Karenius sanoo.

Yonottoman kasvustrategian kärkenä ovat nyt Pohjoismaat. Yhtiö onnistui nelinkertaistamaan liikevaihtonsa ja tavoittelee tänä vuonna miljoonan euron rajaa. Siitä viennin osuuden pitäisi olla 25–35 prosenttia.

– Norjasta on tulossa meille muitakin asiakkuuksia. Reissaamme siellä paljon. Ainakin teknologiayrityksen näkökulmasta Pohjoismaat on edelläkävijä. Suomalaiset ovat myös norjalaisten mielestä jotenkin cooleja. Meillä on siellä hyvä maine, Karenius sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko

Lisätietoa Asiakastiedon palveluista kansainväliseen kauppaan