Eroaako Britannia EU:sta vai ei? Ja jos eroaa, niin milloin ja millä ehdoilla? Tuhannet yritykset ovat joutuneet pohtimaan näitä kysymyksiä kanaalin molemmin puolin yli kolme vuotta. Nyt BREXIT näyttää olevan toteutumassa 31.1.2020.
Yksi jatkuvassa epävarmuudessa elävistä yrityksistä on joensuulainen Valamis.
Valamis on teknologiayritys, joka on erikoistunut digitaaliseen oppimiseen ja työvoiman kehittämiseen. Yrityksellä on asiakkaita saarivaltiossa ja myyntikonttori Lontoossa.
– Heti Brexit-äänestyksen jälkeen tuli tyrmistys, että miten näin voi käydä. Nyt tähän on jo turtunut. Jos tekisimme joka kerta uuden suunnitelman, kun joku poliitikko puhuu, niin ei tässä muuta ehtisi tekemäänkään. Reagoimme sitten, jos tulee konkreettisia esteitä, sanoo toimitusjohtaja Jussi Hurskainen.
Tämän hetken tiedon mukaan Britannia siis eroaa EU:sta tammikuun lopussa. Helmikuussa alkavat neuvottelut saarivaltion ja Euroopan unionin välisistä suhteista. Neuvotteluissa olisi tarkoitus sopia sadoista asioista, kuten millä ehdoilla kauppaa jatkossa käydään ja miten ihmiset sekä pääomat liikkuvat.
Neuvotteluille on asetettu aikarajaksi vuoden 2020 loppu. EU:n säännöt koskevat Britanniaa siirtymäkauden ajan.
Hurskainen ei usko aikataulujen pitämiseen hetkeäkään. Epävarmuus jatkuu.
– Huomasimme jo viime vuonna jähmeyttä tilauksissa ja olemme pitäneet kulut Englannissa minimissä. Tämäkin vuosi jarrutetaan ja palkkaamme työntekijöitä Hollantiin. He tekevät samalla töitä Englantiin. Meidän vientimme muuttaa vain maata, Hurskainen kertoo.
Hänen mukaansa Amsterdamiin on etabloitunut paljon yrityksiä, jotka aiemmin toimivat Englannissa. Se on järkevää riskienhallintaa.
Tietosuojan noudattaminen iso juttu
Valamis päätyi avaamaan toimiston Lontooseen samana vuonna, kun Brexit-kansanäänestys järjestettiin. Joensuulaisyrityksellä on toimistot Englannin ja Suomen lisäksi myös USA:ssa, Saksassa, Hollannissa ja Venäjällä. Asiakkuuksia on kymmenessä maassa.
Vuositavoitteena on kasvattaa ulkomailta tulevan liikevaihdon osuus 40 prosenttiin kokonaisliikevaihdosta. Tammikuussa laskutettavasta työstä jo puolet tulee Suomen ulkopuolelta.
– Ajattelimme, että Englannissa olisi hyvä olla paikan päällä. Siellä on isoja valtionhallinnon asiakkuuksia, jotka vaativat läsnäoloa. Samalla se oli meille näytönpaikka. Jos Lontoossa pärjää, niin pärjää muuallakin, Hurskainen kertoo.
Hän arvioi, että teknologiayritykset ovat tavaranviejiä paremmassa asemassa EU-eron jälkeen. Tuontitullit ja kurssiheilahtelut yhdistettynä pitkiin sopimuksiin aiheuttavat tavaraa vieville yrityksille päänvaivaa.
– Tietotekniikan standardit ovat kansainvälisiä ja britit aikovat noudattaa EU:ssa voimassaolevia GDPR-säädöksiä. Se on iso helpotus meille. Muuten olisimme joutuneet siirtämään brittiasiakkaiden tietoja sisältävät datakeskukset Britanniaan, Hurskainen sanoo.
Tällä hetkellä yksi suurimmista epävarmuustekijöistä koskee liikkuvuutta. Minkälainen hakuprosessi tulee jatkossa työlupa-asioihin, jos EU:ssa toimivan yrityksen työntekijä tulee tekemään laskutettavaa työtä brittiläiselle asiakkaalle?
– Esimerkiksi venäläisille hakuprosessi on tehty todella vaikeaksi. Byrokratia voi viedä aikaa jopa kuusi kuukautta, Hurskainen pohtii.
Teksti: Kimmo Koivikko
Lisätietoa Asiakastiedon palveluista kansainväliseen kauppaan