KettuPomoJokainen itseään kunnioittava yritys haluaa olla esimerkki vastuullisesta toimijasta, halutusta työnantajabrändistä ja voittavasta työntekijäkokemuksesta. Miksi silti luemme päivittäin yrityksistä, jotka tavalla tai toisella epäonnistuvat toimimaan vastuullisesti?
Syyt eivät löydy yrityksen virallisista arvoista tai missiosta, vaan epäonnistumisen taustalla on usein yrityskulttuuri. Harvoin yrityksen tavoitteena on toimia vastuuttomasti, mutta työyhteisössä saattaa vallita käytäntöjä, jotka altistavat huonolle käytökselle, ongelmien piilottelulle tai moraalisen kompassin heikkenemiselle.
Pitää olla rohkeutta esittää eettisiä huolenaiheita
Epäkohtien piilottelu ei kuulu enää 2020 -luvulle. Sen varmistaa uusi EU whistleblowing -direktiivi, joka tulee ensi vuonna sovellettavaksi myös Suomessa. Direktiivin mukaan yli 50 hengen yrityksissä on otettava käyttöön ilmoituskanavat, joiden välityksellä työntekijöiden tai sidosryhmien on turvallista ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai väärinkäytöksistä.
Teknisesti direktiivin edellyttämät prosessit ovat helppo ottaa käyttöön – suurempi haaste on saada ihmiset käyttämään ilmoituskanavaa ja organisaatiot näkemään asia mahdollisuutena uhan sijaan. On jokaisen yritysjohdon etu, että yrityksessä uskalletaan sisäisesti nostaa esiin yrityskulttuuria rappeuttavat asiat – ennen kun ne päätyvät uutisotsikoihin. Yrityskulttuuri on vahvalla pohjalla, kun työntekijä kokee, että myös epämiellyttävistä asioista voi puhua.
Jokaisen organisaation kannattaisi kiinnittää huomiota omiin mahdollisiin sokeisiin pisteisiin, jotka muokkaavat epävirallista kulttuuria. Eettisesti kestävä työkulttuuri on elinehto innovaatioille, työhyvinvoinnille ja terveelle bisnekselle.
Tunnistatko oman yrityskulttuurisi sudenkuopat?
Moni yritys yllättyy löytäessään itsensä ikävistä uutisotsikoista. Usein siksi, että yrityskulttuurissa piileviä eettisiä riskejä on vaikeaa itse tunnistaa. Näiden kysymysten avulla pääset alkuun oman työyhteisösi eettisen kulttuurin arvioimisessa:
1. Palkitaanko tuloksentekijä vai tiimipeluri?
Hyvästä suorituksesta on helppo palkita, mutta miten suhtaudutaan ihmisiin, jotka tavoittelevat tuloksia keinoja kaihtamatta? Entä henkilö, jonka tehokkuus on keskiluokkaa, mutta joka kohtelee aina kollegoitaan kunnioittavasti? Kumpi saa todennäköisemmin palkankorotuksen?
2. Saako työpaikallasi kertoa uutisia, joita kukaan ei halua kuulla?
Se, että kuulet säännöllisesti myös ongelmista, epäkohdista ja epäonnistumisista, on merkki psykologisesta turvallisuudesta.
3. Miten epäkohtiin suhtaudutaan?
Jokaisella työpaikalla tapahtuu välillä huonoa käyttäytymistä ja sääntöjen rikkomista. Oleellista on, miten niihin reagoidaan: Lakaistaanko vaikeat asiat maton alle vai löytyykö aitoa halua korjata asiat, myöntää virheet ja oppia niistä?
Kirjoittaja, Niina Ratsula on Code of Conduct Companyn perustaja. Hänet valittiin vuoden 2019 vastuulliseksi vaikuttajaksi. Yrityksen missiona on edistää oikein toimimisen kulttuuria suomalaisessa työelämässä. Yhtiö toimii yritysten kumppanina eettisten periaatteiden rakentamisessa ja jalkauttamisessa sekä eettisen yrityskulttuurin vahvistamisessa.
