Suomi on pieni maa Pohjoisessa ja monet Eurooppaan vaikuttavista ilmiöistä tulevat meille jo hieman laantuneina, mutta siitä huolimatta monet niistä kuitenkin vaikuttavat myös Suomen sisämarkkinoihin. Jos vaikka mietitään tätä uusinta kohua liittyen sähkönhintaan, niin vaikka Suomessa olisi hyvä sähköntuotannon taso, niin olisi kuitenkin luultavaa, että myös Suomessa olisi silloinkin sähköhinta noussut, sillä siinä tilanteessa Suomi olisi sähkönmyyjä Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Sähkömarkkinat ovat yksi esimerkki erittäin liikuvasta markkinasta, missä ei ole yksittäistä selkeätä hintatasoa ole, vaan hinnat vaihtelevat rajusti jopa Suomen sisällä alueelta toiselle, ja sähköyhtiöstä toiselle – mikä entisestään lisää ihmisten sekä yritysten epätietoisuutta markkinoiden todellisesta tilanteesta.

Energiateollisuus kirjoitti jo huhtikuussa: Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa sähkön hinta nousi merkittävästi 2021 loppukesän ja syksyn aikana saavuttaen Suomessa tähänastisen huippunsa joulukuussa. Sähkön tukkumarkkinahintojen nousun taustalla on moninaisia erilaisia syitä, jotka vaikuttavat markkinahintoihin ja  vaikutussuhteet ovat monimutkaisia. Euroopassa vallitseva sotatilanne on entisestään hämärtänyt tulevaisuudenkuvaa. Ilmastotoimien jarruttaminen ei olisi oikea ratkaisu, sillä sähkön hintaa on nostanut liiallinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista. 

Sähkömarkkinoista:

Ja mihin kaikkeen sitten sähkönhinta vaikuttaa? Kaikkeen, niin vuokra-asuntoihin Vaasassa, kuin liiketilaan Helsingissä.

Muuttuvat pörssit

Pörssimarkkinoistakin voi nykyään lukea vaikka mistä, ja pankkiiriliikeiden ja sijoitustalojen mobiilisovellukset tarjoavat mukanaan analyysejä markkinoista ja yksittäisistä kohteista, joten aktiivisille sijoittajille on varmasti mahdollisuuksia – mutta niin niitä mahdollisuuksia on myös Alaskan kuntamailla, mutta vain aniharvat tekevät sielläkään tulosta. Siksi pörssisijoittamisessakin kannattaa miettiä hajautettuja mahdollisuuksia, kuten uusia Nordnetin rahastomalleja ”laiskalle” sijoittajalle.

Suomi ja EU

Suomi on entistä enemmän osa Euroopan markkinoita. Jos ennen EU-aikaa Suomi olikin vähän etäinen muusta Euroopasta, ja meidät miellettiin jopa aika Itä-Eurooppalaiseksi maaksi niin EU- jäsenyys toi muutoksia tilanteeseen.

EU-kansalaiset voivat asua, matkustaa, työskennellä, opiskella, viettää eläkepäiviä ja tehdä ostoksia vapaasti EU:n alueella. EU varmistaa tavaroiden, palveluiden, pääoman ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden EU:n sisämarkkinoilla. Poistamalla teknisiä, oikeudellisia ja byrokratiaan liittyviä esteitä EU mahdollistaa sen, että kansalaiset voivat vapaasti käydä kauppaa ja hoitaa liiketoimia. Suomen kotimarkkina on EU-sisämarkkinat. Suomen viennistä jopa 60 prosenttia ja tuonnista peräti 73 prosenttia on riippuvainen näistä markkinoista, jotka perustuvat 27 jäsenmaan keskinäiseen vapaakauppaan, tullittomuuteen ja yhdenmukaiseen sääntelyyn. Suomen investoinnit ovat vahvasti sidoksissa EU:n sisämarkkinoihin, sillä yli 80 prosenttia Suomen suorista sijoituksista suuntautui EU-maihin. Vastaavasti jopa yli 90 prosenttia Suomeen suuntautuneista kansainvälisistä investoinneista tuli toisista EU-maista.

Euroopan tavoitteet 2030

Vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa asetetaan tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle sekä uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisäämiselle.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.