Suomalaiset yritykset ovat saaneet olla kauan aikaa ilman suurta kilpailua kotimaan sisäpuolella. Se on johtunut tähän saakka muutamasta suomalaisia yrityksiä auttaneesta asiasta, nimittäin:

• suomi on vaikea kieli, ja sitä puhutaan vähän
• Suomi on syrjäinen, Pohjois-Euroopan maa
• suomalaisia on vähän eli Suomi on markkina-alueena pieni

Tekninen kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että nykyään kuka tahansa, missä päin maailmaa tahansa, voi laittaa pystyyn verkkokaupan. Sille verkkokaupalle on helppoa tehdä myös suomenkielinen muunnelma, sillä nykyaikaiset käännösohjelmat ovat todella hyviä ja ne luovat sisällön, joka ei eroa natiivin suomalaisen tuottamasta sisällöstä käytännössä lainkaan.

Tekninen kehitys ja kansainvälistyminen on tuonut yrityksille myös lisää mahdollisuuksia, esimerkiksi Creddon kilpailutuspalvelu, jota voi käyttää yrityksen lainojen vertailuun. Creddo lähti alun perin pari vuotta sitten Ruotsista ja on nyt laajentanut palvelunsa myös Suomeen ja Alankomaihin.

Yrityslainat ja investoinnit

Monesti on viime aikoina median kirjoittelussa näkynyt suomalaisen liiketoiminnan haluttomuus investoida. Median otsikot saattavat välillä olla harhaanjohtavia, mutta osaksi niissä on totuuttakin. Mutta kyllä Suomessa investoidaan: Vuonna 2019 investoitiin 57,5 miljardin euron edestä. Kansantalouden investointiaste – investointien osuus bruttokansantuotteesta – oli 24 %. Kaikista kiinteistä investoinneista oli vuonna 2019 rakennuksia 61 % sekä koneita ja laitteita noin 21 %.

Yrityssektorin investoinnit olivat vuonna 2019 noin 29 miljardia euroa. Teollisuuden osuus on laskenut noin 12 prosenttiin kaikista kiinteistä investoinneista. Etenkin energia-alan investoinnit ovat lisääntyneet monen vuoden ajan, ja tulevat lisääntymään uusien energiamuotojen tullessa markkinoille, ja vihreän energian lisääntyessä.

Yrityslainojen vertaileminen on kuitenkin aiemmin ollut kohtuullisen turhauttavaa, eikä Suomessa ole ollut paljoa vaihtoehtoja yrityksille hakea rahoitusta. Nyt tilanne on kuitenkin 2000-luvun aikana parantuntunut ja suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta myös kansainvälisiltä markkinoilta. Suomalaiset yritykset eivät ole enää ”itäeurooppalaisia” yrityksiä, vaan suomalaiset yritykset ovat jo päässeet muiden eurooppalaisten yritysten ryhmään.

Yrityslainojen kokoluokat

Koska yrityksiä on paljon eri kokoisia, ja varsinkin Suomessa on suuri osa aivan pieniä yrityksiä, useimmat yrityslainoistakin on pieniä. Puhutaan aina tuhannen euron pienistä lainoista satojen tuhansien eurojen lainoihin, kun halutaan tehdä perus yrityslainavertailu. Jos tarve on miljoonille euroille, pelataan sitten jo eri sarjoissa. Itseasiassa Suomessa suurin osa yrityksistä, 93 %, on ns. mikroyrityksiä, joissa työskentelee alle 10 henkeä. Nämä yritykset työllistävät yhteensä lähes 313 100 henkeä, eli 21 % yritysten henkilöstöstä.

Jos yleisesti yrittäjä lähtee vertailemaan yrityslainoja ja yksityislainoja, niin suurin ero lienee se, että yrityslainat ovat monesti lyhyemmälle laina-ajalle, luonnollisesti niissäkin on suurta vaihtelua. Tärkeintä on kuitenkin huomata, että nykyään kannattaa vertailla myös yrityspuolen investointien rahoittamisen vaihtoehdot, ennen kuin tekee sitä päätöstä lainan ottamisesta.

Yritysten investointien suunta 2020-luvulla

Erilaiset tilastot ja tutkimukset kertovat meille, mitä suomalaisessa taloudessa tapahtuu. Suomen t&k-menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2019 noin 5,9 mrd euroa eli 2,7 % BKT:sta. Suomi on jäänyt viime vuosina jälkeen Ruotsista ja Saksasta, sillä vajaa 10 vuotta sitten Suomen BKT-suhde oli prosenttiyksikön korkeampi. Tavoitteena onkin päästä takaisin noihin lukemiin ja jopa 4 %:n tasolle. Se tarkoittaa, että niin korkeakoulujen, valtion kuin yritysten tulisi tulevina vuosina panostaa oman toimintansa kehittämiseen investoimalla tulevaisuuteen, eikä vain rakentamalla uusia kiinteistöjä tai hankkimalla uusia laitteita.

Kehittämisen tarve

Mitä suomalaisen teollisuuden ja kaupan ja yleensäkin yritysten pitäisi sitten kehittää? Tilastot kertovat senkin. Tuottavuus kohosi Suomessa merkittävästi vuoteen 2007 saakka, mutta tämän jälkeen tuottavuuskehitys oli usean vuoden ajan heikkoa.  Vuosina 2012-2014 tuottavuuskehitys oli Suomessa koko EU:ta heikompia, ja sen jälkeenkin eroa on kurottu kiinni vain osin. Viime vuosina ero kilpailijamaihin on jälleen kasvanut. Tämä siis tarkoittaa, että suomalaiset yritykset jäävät vuosi vuodelta enemmän jälkeen kansainvälisissä vertailuissa ja se vain vaikeuttaa entisestään suomalaisen osaamisen myymistä ulkomaille tuotteina ja palveluina, ja samalla se tavallaan helpottaa ulkomaalaisten tuotteiden ja yritysten tulemista Suomeen.

Jos sinulla on yritys, ja mietit sen tulevaisuutta, olisiko aika tehdä jonkinlainen roadmap tulevaisuudelle, jossa otettaisiin kantaa myös yrityksen tuotteiden tai/ja palveluiden kehitykseen nimenomaan tuon tuottavuuden kautta. Mitä investointeja tarvitaan, miten ne rahoitetaan, ja onko digitalisaatiolla mahdollista saada lisää tuottavuutta yrityksen lähitulevaisuudessa?