Vielä vuoden alussa moni sijoittaja uskoi, että sijoitusvuodesta 2018 tulee edellisten vuosien malliin suotuisa. Toisin kävi. Useimmissa omaisuusluokissa, erityisesti riskisimmissä omaisuusluokissa, vuosi on ollut hyvin haastava. Esimerkiksi osakemarkkinoilla lähes kaikki keskeiset osakeindeksit ovat miinuksella. Vuosi oli vaikea myös erityisesti kehittyvien talouksien korkosijoituksissa ja riskisissä yrityslainoissa.

LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen mielestä rahoitusmarkkinoiden vaikeuksien syinä on kolme keskeistä tekijää: talouskehitykseen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvien epävarmuustekijöiden kasvu sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden lasku.

-Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli huomattavan mollivoittoinen. Korkopuolella oikeastaan lähinnä vain vähäriskiset valtionlainat ovat pärjänneet hieman paremmin. Osakepuolella lähes kaikki keskeiset markkinat ovat pakkasella, Kinnunen sanoo.

-Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoiden tulevaa kehitystä on hyvin haastavaa ennustaa tarkasti, koska epävarmuustekijöitä on useilla rintamilla. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että voimakkaan hintaheilunnan aika jatkuu vielä toistaiseksi. Useita keskeisiä asioita on edelleen ratkaisematta.

Kinnusen mukaan haastavasta sijoitusympäristöstä huolimatta on syytä muistaa, että usean nousuvuoden jälkeen osakekurssit ovat nyt palanneet aiempaa realistisemmille tasoille. Voimakkaat kurssiliikkeet sekä alas- että ylöspäin ovat mahdollisia riippuen epävarmuustekijöiden tulevasta kehityksestä.

Poliittiset kiistat, talouskasvu ja keskuspankit huolenaiheina

Yhdysvaltain ja Kiinan tullikiista on edelleen vailla lopullista ratkaisua, vaikka tilanne on hetkeksi rauhoittunut maiden väliaikaisen sopimuksen ansiosta. Tullikiistat ovat olleet yksi merkittävistä sijoitusmarkkinoiden epävarmuutta lisänneistä tekijöistä kuluvan vuoden aikana. Ne ovat painaneet osakemarkkinoita erityisesti Kiinassa ja Aasiassa.

Poliittisista tekijöistä myös Britannian EU-ero sekä Italian hallitus ja sen budjettialijäämä ovat huolestuttaneet sijoittajia. Italia ja EU ovat päässeet väliaikaiseen sopuun kiistassa budjettialijäämästä, mutta sopu voi jäädä vain väliaikaiseksi, ennakoi Kinnunen.

– Italia ja EU ottivat aikalisän. Eurovaalit ovat tulossa ensi vuonna ja nyt oli tärkeää saada jonkinlainen sopu aikaan. Varsinainen ongelma ei ole kuitenkaan poistunut minnekään ja se on Italian valtava velkataakka. Ongelman ratkominen jää tuleville EU-päättäjille. Italian tilanne on kuin joulukinkku, joka muhii uunissa. Kukaan vaan ei tiedä, milloin se on kypsä ja otetaan uunista pois.

Kinnusen mielestä huolestuttavaa Euroopan poliittisessa kehityksessä on se, että Euroopan tukipilareina toimineet Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat menettäneet valta-asemaansa. Paineen alla Merkel luopui johtamansa kristillisdemokraattipuolueen puheenjohtajuudesta. Macron puolestaan yrittää saada polttoaineverojen korotuksista alkaneet levottomuudet laantumaan. ”Tasapainottavien voimien heikentyminen lisää epävarmuutta”, Kinnunen sanoo.

Keskeinen markkinoihin vaikuttanut teema on ollut myös talouskasvu, joka näyttää hidastuvan kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa. Etenkin loppuvuodesta sijoittajien pelkoja ovat nostaneet epäilyt siitä, että talouskasvun hidastuminen voikin olla ennakoitua nopeampaa. Talouskasvun vaimeneminen tuo haasteensa myös keskuspankkitoimintaan ja erityisesti Euroopan keskuspankin rahapolitiikan normalisointipyrkimyksiin.

– Ensi vuonna talouskehityksen suunta puhuttaa sijoittajia edelleen. En usko, että vaimeneva kuva muuttuu. Poliittisten epävarmuustekijöiden osalta yllätykset suuntaan tai toiseen tulevat heiluttelemaan markkinoita. Lisäksi keskuspankit näyttelevät edelleen isoa roolia. Yhdysvaltain keskuspankkihan on jo nostanut ohjauskorkoaan useaan otteeseen, mutta ensi vuonna nostotahti hiljenee. Mielenkiintoista on nähdä, pääseekö Euroopan keskuspankki koronnostoihin lainkaan kunnolla mukaan, Kinnunen sanoo.