Mitä jos yrittäjä joutuu koronaviruksen takia karanteeniin? Entä pitääkö yrittäjän maksaa palkkaa karanteenissa olevalle työntekijälleen?

Koronavirukselle altistuminen voi pakottaa yrittäjän karanteeniin, jolloin yrittäjä ei välttämättä pysty tekemään töitään normaalisti tai lainkaan.

– Esimerkiksi hieroja tai remonttipalveluita tarjoava yrittäjä joutuu karanteenitilanteessa perumaan asiakastyöt. Kahden viikon karanteeni vaikuttaa nopeasti tuloihin tällaisessa tapauksessa. Kääntäjä tai graafikko voivat todennäköisesti tehdä töitä tavalliseen tapaan, sanoo Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara.

Yrittäjä voi turvata talouttaan huolehtimalla YEL-työtulonsa riittävälle tasolle

Yrittäjän eläkevakuutusmaksujen taso määrittää esimerkiksi sairauspäivärahan, tartuntatautipäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen määrän. Koska moni yrittäjä on asettanut YEL-työtulonsa selvästi todellisia tuloja matalammaksi, se heijastuu karanteeni- tai sairastamisajan tuloihin.

– Yrittäjien kannattaakin varmistaa jo tänään, että oma YEL-työtulo on oikealla tasolla. Se onnistuu oman työeläkeyhtiön verkkopalvelussa tai soittamalla suoraan asiakaspalveluun, muistuttaa Saulivaara.

Karanteeniin joutuneelle työntekijälle ei tarvitse maksaa palkkaa

Jos työntekijä ei pääse tekemään töitä kahden viikon karanteeniin joutumisen takia, yrittäjän ei lain mukaan tarvitse maksaa tälle palkkaa karanteeniajalta. Työntekijä voi hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa, joka vastaa palkan suuruutta karanteenin ajalta. Jos taas työnantaja maksaa palkkaa karanteenin ajalta, Kela maksaa tartuntatautipäivärahan työnantajalle.

Oikeus tartuntatautipäivärahaan on määritelty tartuntatautilaissa. Päiväraha on tarkoitettu koronaviruksen kaltaisten tarttuvien tautien aiheuttamiin tilanteisiin.

– Itseään ei kuitenkaan voi asettaa karanteeniin. Tartuntatautipäivärahaa maksetaan ainoastaan, kun viranomainen on määrännyt virukselle altistuneen karanteeniin, sanoo Saulivaara.

Miten sairauspäiväraha ja tartuntatautipäiväraha eroavat toisistaan?

Molempien etuuksien määrä riippuu yrittäjän eläkevakuutuksen maksujen tasosta, jotka määräytyvät yrittäjän YEL-työtulon mukaan.

Tartuntatautipäiväraha on kuitenkin korkeampi ja korvaa ansionmenetyksen sataprosenttisesti. Sen määrä perustuu suoraan voimassaolevaan YEL-työtuloon. Sairauspäiväraha puolestaan korvaa noin 60 prosenttia sairastamisajan tuloista ja se lasketaan edeltävän 12 kuukauden YEL-työtulojen perusteella.

– Tartuntatautipäivärahan kohdalla ei myöskään ole omavastuuaikaa. Tämä pätee niin yrittäjiin kuin työntekijöihin. Jos koronavirukseen tai muuhun tautiin sairastuu, yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä, jonka jälkeen sairauspäivärahaa aletaan maksaa. Työntekijällä omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.

Vakava sairastuminen voi pitkittyessä johtaa työkyvyttömyyteen

Jos koronavirus johtaa yrittäjän tai työntekijän pitkäaikaiseen sairastumiseen ja sitä myötä työkyvyttömyyteen, työkyvyttömyyseläke voi tulla ajankohtaiseksi.

– Kela maksaa sairauspäivärahaa 300 päivän ajan. Kun työkyvyttömyys jatkuu sen ajan yli, on aika katsoa eri vaihtoehtoja. Sairaudesta ja jäljellä olevasta työkyvystä riippuen kyseeseen voi tulla määräaikainen tai pysyvä työkyvyttömyyseläke. Ammatillisella kuntoutuksella taas tuetaan työhönpaluuta sairausloman jälkeen, toteaa Saulivaara.